Kirjoitus Kalevan Kartalla -blogissa 10.11.2019

Terveisiä Murmanskista, jossa kommunistiaikana melkein kaikki kirkot revittiin alas ja jossa osallistun uuden luterilaisen kirkon vihkiäisiin.

Mielenkiintoista ottaa juuri täältä käsin pieneltä kulmalta kantaa aiheeseen, joka on nyt toista vuorokautta vellonut uutisissa ja somessa.

Todettakoon ensin, että kommenteissa on liikkeellä paljon myös vääriä käsityksiä. Apulaisoikeusasiamies ei ole kieltänyt joulukirkkoa, jos se on asianmukaisesti toteutettu (luvat huoltajilta ja asianmukainen vaihtoehtoinen ohjelma).

Tämän sanottuani on pakko todeta, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu sisältää aika moniselitteisiä oletuksia. Minua kiinnostaa niistä erityisesti tämä: ”Apulais­oikeusasiamies Pölösen mukaan kirkko on kuitenkin ´lähtökohtaisesti ongelmallinen´ paikka päättäjäisjuhlalle, sillä se on tarkoitettu jumalanpalvelusten järjestämiseen ja siitä välittyy näin uskonnollisia merkityksiä.” (lainaus HS:n jutusta)

On totta, että kirkko(rakennus) on lähtökohtaisesti tarkoitettu jumalanpalvelusten järjestämiseen. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoa saa käyttää vain sen pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin. On kuitenkin yleisesti hyväksyttyä, että kirkoissa voidaan järjestää esimerkiksi erilaisia konsertteja, joiden ohjelmisto ei ole suoraan tai edes epäsuorasti uskonnollista. Kirkkojärjestyksen kohtaa ei siis tulkita rajaavasti, vaan laveasti pikemminkin siihen tapaan, että kirkkoa ei saa käyttää kirkon pyhyyttä vastaan sotiviin tarkoituksiin.

Kuvitelkaamme siis kirkossa järjestettävä koulun päättäjäisjuhla, jossa ei olisi mitään suoraan uskonnollista ainesta. Olisiko tämä laitonta, koska ”kirkosta välittyy uskonnollisia merkityksiä”. Siis seinistä, maalauksista jne. Jos ei muuta, niin on tämä tulkinta joka tapauksessa ainakin uusi. Lisäksi sanoisin, että se on myös hyvin mielenkiintoinen ja, rohkenisinpa sanoa, erikoinen tulkinta.

Moni kirkollinenkin kommentaattori näyttää hieman oikaisseen kun ei ole nähnyt mitään ongelmaa Pölösen linjauksessa (koska joulukirkko sentään on mahdollinen). Sellainen tulkinta, että edes uskonnollisesti neutraalia päättäjäisjuhlaa ei saisi järjestää kirkossa, ei todellakaan ole itsestäänselvä tai ainakaan välttämätön. Asian tekee mielenkiintoiseksi sekin, että Ruotsissa ei ole tavatonta, että kirkoissa järjestetään koulujen päättäjäisjuhlia (skol avslutning) kirkossa. Voisikin olla hyvä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioisi apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua. Tilaisuus tähän tarjoutuu, kun valiokunta keskustelee normaalin käytännön mukaan kerran vuodessa oikeusasiamiehen toimiston vuosikertomuksesta. Tätä asiayhteyttä on käytetty valiokunnan korjausliikkeelle aiemminkin.

Asiaan sisältyy myös muita vähintäänkin juridisesti ja ehkä teologisestikin avoimia kysymyksiä. Perustuslakivaliokunta on aiemmin linjannut, että esimerkiksi yksittäinen virsi ei tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamista. Käsittääkseni se ei sellaiseksi muutu myöskään esim. lasten näyttelemän joulukuvaelman myötä. Nämä ovat siis sallittuja elementtejä koulun joulujuhlassa – koulun juhlasalissa. Entäpä, jos täsmälleen sama ohjelmasisältö toteutetaan kirkossa. Muuttaako konteksti sen kielletyksi? Ehkä, ehkä ei. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joista ei pitäisi käydä huutoäänestystä somessa, vaan joihin olisi hyvä saada perustuslakivaliokunnan kanta.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua koskevan kommentoinnin yhteydessä yksi asia on toivottavasti käynyt kaikille selväksi:
Koulun toiminnan puitteissa voidaan järjestää joulukirkko, pääsiäiskirkko ja/tai kevätkirkko, jos se/ne toteutetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan (kuten edellä totesin, on luvat huoltajilta ja vaihtoehtoinen ohjelma on asianmukaisesti järjestetty). Tämän seikan on todennut tässä yhteydessä myös opetusministeri Li Andersson. Sama pätee kunnan varhaiskasvatuksen yksikköihin. Toivottavasti asia ei ole tämän jälkeen epäselvä yhdellekään rehtorille, päiväkodin johtajalle, poliitikolle tai kirkon työntekijälle.

***