Avauspuhe D-dayn eli diakonian 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumassa Rotuaarilla 1.9.2022

 

Hyvät diakonian D-dayn juhlavieraat ja diakonian viran 150-vuotisjuhlatapahtuman osallistujat,

Tämä D-day on valtakunnallinen juhla diakonian 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tätä päivää juhlitaan sen johdosta, että Suomen ensimmäisen diakonissan, Matilda Hoffmanin, vihkimisestä on tullut tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Matilda Hoffman vihittiin diakonissaksi vuonna 1872 Viipurin Pietari-Paavalin kirkossa.

Eri puolilla Suomea ja ilahduttavan monissa seurakunnissa vietetään tänään samaan aikaan näitä diakonian juhlatapahtumia. Täällä Oulussa voimme muistaa myös toisena Suomessa vihittyä diakonissa Emma Wichmannia, joka valmistui Helsingin diakonissalaitokselta (1873) ja palveli pitkään Pohjois-Suomessa Limingan orpolastenkodin johtajattarena. Raahelaislähtöinen Wichmann oli Pohjois-Suomen ensimmäinen diakonissa.

Tämä tapahtuma, kuten nuo muutkin, järjestetään sitä varten, että diakoniatyö tulisi tutummaksi ja näkyvämmäksi tavalliselle kansalle. Diakoniassa tehdään joka päivä tavattoman tärkeää työtä heikossa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi, useimmiten poissa julkisuuden katseilta. Diakoniatyö tähtää siihen, että diakonian pariin tulevat ihmiset tulisivat kokonaisvaltaisesti kohdatuksi koko elämäntilanteessaan. Diakoniatyöllä ei ole sen tarkempaa metodia. Se ei tarkastele vain taloudellista, mielenterveydellistä tai sosiaalista näkökulmaa autettaviensa kohdalla, niin kuin joskus yhteiskunnan joissakin palveluissa päädytään lokeroimaan. Diakonia pyrkii kokonaisvaltaiseen ihmisen kohtaamiseen kaikkine haasteineen ja voimavaroineen. Myöskään elämän hengellistä ulottuvuutta unohtamatta.

***

Nykyaikainen diakoniatyö syntyi ensin laitosdiakoniana. Ensimmäinen diakonissalaitos perustettiin vuonna 1836 Saksan Kaiserswerthiin. Perustaja oli evankelinen pastori Theodor Fliedner ja hänen vaimonsa Friederike. Perustaminen liittyi yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita teollistuminen, kaupungistuminen ja maatalousyhteiskunnan murtuminen olivat saaneet aikaan. Kaupungeissa kun ei ollut maaseutuyhteisöjen tapaisia turvaverkkoja. Fliednerin työn seurauksena syntyi myös diakonissan ammatti, jota pidettiin kunniallisena ammattina naimattomille, nuorille säätyläisnaisille muuttuvassa maailmassa.

Laitosdiakonia vastasi Suomessakin pitkään teollistuvan yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Ensimmäiset diakonissalaitokset perustettiin Suomessa 1867 Helsinkiin ja 1869 Viipuriin. Oulun diakonissalaitos, alun perin Oulun diakonissakoti, perustettiin 1896. Diakonissalaitokset olivat myös ensimmäisiä sairaanhoitajia kouluttaneita instituutioita Suomessa. Ne tarjosivat Suomessa vielä pitkään monia terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon palveluja, jotka myöhemmin siirtyivät osaksi julkisia palveluita. Esimerkiksi Oulun seudulla vaativin erikoissairaanhoito oli pitkälti Oulun diakonissalaitoksen vastuulla aina Oulun yliopistollisen keskussairaalan (nyk. OYS) valmistumiseen asti vuonna 1973.

Suomessa syntyi lisäksi sotien jälkeen seurakunnallinen diakonia. Vuoden 1944 kirkkolakiin tuli muutos, joka velvoitti seurakuntia palkkaamaan tarvittavan määrän diakoneja ja diakonissoja diakonisen työn toteuttamiseksi seurakunnissa. Tuosta ajasta lähtien on siis tehty varsinaista seurakunnan diakoniatyötä.

***

Diakonia on yleensä kärjessä, kun kysytään, mikä ihmisille on tärkeää kirkon työssä. Kirkon odotetaan osallistuvan nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Diakonialle on tilausta tässä ajassa. Kuitenkaan diakonian tehtävänä ei ole muuttua paikkaamaan sitä lovea, mikä julkisen sektorin kaventumisesta mahdollisesti tulevaisuudesta seuraa. Diakonialla on oma identiteettinsä ja tehtävänsä osana kirkon palvelutehtävää ja itseymmärrystä.

Diakoniatyö ei usein pidä itsestään kovaa meteliä. Monet diakoniatyöntekijät työskentelevät hyvin korkealla ammattietiikalla. Siksikin nyt on syytä nostaa diakoniaa esille ja kertoa tästä valtavan arvokkaasta työstä.

Tämän juhlapäivän nimitys D-day tulee muuten historian aika synkistä vaiheista. D-day-nimitystä käytetään sotilasterminä tärkeän operaation alkupäivästä, tunnetuimpana Normandian maihinnousun alkamispäivästä 6. kesäkuuta 1944. Ehkä ei tarvitse hakea sotilasoperaatioista vertailukohtaa, mutta silti tänään voisi ehkä myös kysyä, minkä tärkeän operaation alkua tämä päivä voisi merkitä? Voisiko se olla vaikkapa alkusysäys vielä entistä diakonisemmalle luterilaiselle kirkolle?