Gennesaretinjärveltä Raittijärvelle

Joh. 21:1–14

Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin:

    Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: ”Minä lähden kalaan.” ”Me tulemme mukaan”, sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.

    Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: ”Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?” ”Ei ole”, he vastasivat. Jeesus sanoi: ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.” He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: ”Se on Herra!” Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää.

    Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: ”Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.” Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon – kaikkiaan sataviisikymmentäkolme – verkko ei revennyt.

    Jeesus sanoi: ”Tulkaa syömään.” Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: ”Kuka sinä olet?”, sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

Hyvät ystävät. Olemme tänään koolla erityisellä paikalla täällä Raittijärvellä, pohjoisella tunturiylängöllä. Näillä Raittijärven jumalanpalveluksilla on jo pitkä perinne. Täällä on vietetty jumalanpalveluksia kevään korvalla, luonnon herätessä vähitellen eloon ja lämpimään vuodenaikaan.

Lämmin kiitos jo tässä vaiheessa Antti Oula Juusolle ja muulle Raittijärven väelle, Enontekiön seurakunnalle ja kirkon saamelaistyölle tämän tilaisuuden rakentamisesta. Kiitämme Jumalaa hänen meille valmistamastaan pelastuksesta Kristuksen ylösnousemuksessa. Ja ylistämme Jumalaa hänen kaikista lahjoistaan, joita hän meille elämässä suo.

Tänään olemme kokoontuneet tänne Raittijärven rannalle, tuntureiden keskelle, Jumalan taivaan alle, ensimmäisen pääsiäisen jälkeisen sunnuntain merkeissä. Järven rannalla oltiin myös kuulemassamme evankeliumissa. Nimittäin Pyhällä maalla, Pohjois-Israelissa olevan Tiberiaanjärven eli tutummalta nimeltään Gennesaretinjärven rannalla.

Siellä järven rannalla ylösnoussut Jeesus kohtaa lähimmät opetuslapsensa. He olivat Jeesuksen Galileasta mukaansa kutsumia miehiä. Perimätiedon mukaan useimmat heistä olivat kalastajia. Siis luontaiselinkeinojen harjoittajia. Nämä opetuslapset olivat kulkeneet arviolta kolmen vuoden ajan Jeesuksen matkassa. He olivat kuulleet hänen opetuksiaan ja nähneet hänen ihmetekojaan.

Näiden miesten viimeiset päivät olivat olleet täynnä tunteiden ristiaallokkoa. Heidän mestarinsa oli ristiinnaulittu, tuomittuna kuolemaan, villiintyneen väkijoukon tuomitsemana. Kolmantena päivänä ristiinnaulitsemisesta Jeesusta seuranneet naiset olivat tuoneet Jeesuksen haudalta sanoman, että hauta onkin tyhjä ja Jeesus on ylösnoussut ja elää. Silti nämä miehet olivat yhä hämmennyksen vallassa eivätkä tienneet, mitä kaikesta tästä täytyisi ajatella.

Silloin ylösnoussut Jeesus kohtaa heidät rannalla, heidän palattuaan kalastamaan Gennesaretinjärvellä. Vertauskuvallisellakin tavalla Jeesus ohjaa heitä heidän toimessaan. ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle”, Jeesus kehottaa. Ja kalaa alkaa tulla. Sitä tulee aivan valtava määrä, evankeliumin mukaan kaikkiaan 153 kalaa yhdellä kertaa.

Kenties juuri tästä merkistä he tunnistivat mestarinsa. Hämmennyksen vallassa he kuitenkin arkailevat sanoa Ylösnousseelle tuntevansa hänet. Ja Jeesus ruokkii heidät tuossa kohtaamisessa leivällä ja kalalle. Niin kuin silloin aiemmin, kun pienen pojan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta riitti ravintoa tuhansille Jeesusta kuulemaan tulleille ihmisille.

Jeesuksen ilmestymisistä lähti liikkeelle ylösnousemussanoman vyöry. Se on levinnyt vuosisatojen aikana kaikkialle maailmaan ja saavuttanut myös meidät täällä kaukana pohjoisessa. Emme mekään olisi viettämässä Jumalanpalvelusta Raittijärvellä, ellei sanoma Jeesuksen ylösnousemuksesta olisi lähtenyt leviämään tyhjältä haudalta.

Iloitsemme tänään täällä Raittijärven kylässä pääsiäisen sanomasta. Ylösnousemuksen ja uuden elämän sanomasta. Täällä pohjoisessa perinteisten elinkeinojen ja perinteisen elämäntavan äärellä. Niitä saamen kansa on näissä laaksoissa ja tuntureissa, näillä järvillä ja joilla harjoittanut.

Tämä ympärillä oleva luontokin saarnaa Luojastaan ja Luojan teoista. Reformaattorimme Martti Luther sanoi kerran, että ”meidän Herramme ei ole kirjoittanut ylösnousemuksen lupausta vain kirjoihin, vaan jokaiseen kevään lehteen”. Näin myös luonto puhuu Luojastaan ja julistaa hänen tekojaan.

Siten myös luonnon puhuttelu kutsuu meitä Jumalan yhteyteen. Nyt lumi peittää vielä Käsivarren alueen tunturit, ja järvet ovat vielä jääpeitteessä. Mutta kevään tullen lumi muuttuu soliseviksi puroiksi ja aurinko saa luonnon heräämään. Näin todistaen meille Jumalan ja Kristuksen evankeliumia uuden elämän ihmeestä.

Saame kiittää Luojaamme kaikesta hänen meitä kohtaan osoittamasta hyvyydestä. Saamme kertoa hänelle kaikki surumme ja huolemme. Hän on luvannut olla kanssamme jokaisena päivänä.