Hyvän tekeminen voi tarttua

Tervehdin teitä reformaation hengessä, vietettiinhän juuri 1,5 viikkoa sitten uskonpuhdistuksen muistopäivää. Tänään, osuvasti Martinpäivänä juhlitaan ODL:n syntymäpäivää. Olisi ollut mukava tavata ihan kasvotusten, mutta näyttää olevan ajan hengen mukaista, että tämäkin juhla taipui hybridi-malliin. Haluan kuitenkin tulla sinua lähelle sinne ruudun taakse ja puhua diakonian merkityksestä. Koska olet työssä ODL:llä, olet tärkeällä paikalla ”tekemässä hyvää”. Kyse ei ole lainkaan vähäpätöisestä asiasta!

ODL:llä on pitkä historia diakonian toteuttajana Pohjois-Suomessa. Itse asiassa koko ODL on olemassa siksi, että täällä tehdään diakoniaa: viedään apua sinne, minne muu apu ei ulotu. Diakonian punainen lanka yhdistää teitä kaikkia, olittepa työssä sitten ODL Hoivapalveluissa, säätiössä tai konsernitasolla tai teettepä työtä sitten kuntoutuksen, koulutuksen, terveyden edistämisen tai asumispalvelujen parissa.

Sanoitettiinpa diakoniaa miten tahansa, aina sen keskiössä on hyvän tekeminen, lähimmäisenrakkaus ja heikompien auttaminen. Kuvaavaa on, että sana diakonia tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa palvelemista.

Vaikka kyse on niinkin vanhasta asiasta – suorastaan ikivanhasta asiasta, on diakonia aina elänyt ajan hermoilla. Se on tarkasti seurannut kunkin aikakauden tilannetta ja etsinyt kulloinkin kipeimmin avun tarpeessa olevat henkilöt. 1990-luvun lamavuosina se loi kokonaan uutta työotetta. Tulivat ruokapankit ja velkaneuvonta sekä monet muut uudet työtavat.

Tänä vuonna diakonia on koronan keskellä löytänyt taas uusia suuntia. Monen lomautetuksi joutuneen elämä ajautui keväällä vaikeuksiin, kun työttömyyskassojen käsittelyajat venyivät. Monelle ihmiselle diakonia-apu tuli ja tulee edelleen tärkeään saumaan. Toinen koronavuoden diakoninen avaus koski koteihinsa karanteeniin joutuneiden ikäihmisten auttamista.

Oulu-apu oli yhteinen voimanponnistus, jossa myös ODL oli myös mukana. Oulu-apu auttoi tehokkaasti ikäihmisiä, riskiryhmiä ja muita avuntarvitsijoita tarjoamalla ruoka-apua, ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua sekä asiointiapua. Tätä ajan hermoilla pysymisen näkökulmaa sanoittaa osaltaan myös tuore diakoniabarometri, jonka nimi on Aina uuden edessä. Vaikka köyhyys, huono-osaisuus, yksinäisyys ja turvattomuus ovat vanhoja ilmiöitä, katsotaan diakoniassa silti eteenpäin. Diakonian suunta on tulevaisuuden ja toivon rakentamisessa.

Martinpäivän kunniaksi nostan Lutherin Wittenbergin kirkon oveen naulaamista teeseistä esiin teesin 44: Sillä rakkaudentyöstä kasvaa rakkaus ja ihminen tulee paremmaksi, mutta ane ei tee häntä paremmaksi vaan ainoastaan vapaammaksi rangaistuksista. Aneet eivät juuri tähän päivään liity, mutta sen sijaan Lutherin toinen viesti on vahva: Rakkaudentyöstä kasvaa rakkaus ja ihminen tulee paremmaksi! Tuon teesin sanomahan on sama sanoma kuin ODL:n sloganissa: ”Tehdään hyvää”. Siihen on sisäänkirjoitettuna ODL:n arvo; kristillinen lähimmäisenrakkaus. ”Tehdään hyvää” on ikään kuin nykyaikainen sanoitus tuolle 500 vuotta vanhalle teesille.

Tehdään hyvää -ajatus on myös kirkon uuden strategian mukainen. Strategian nimi on Ovet auki ja siinä tunnistetaan selvästi, että diakonian tarve tulee lisääntymään. Eriarvoisuus tulee kasvamaan ja syrjäytyminen ja ihmisten turvattomuus haastavat käyttämään uudenlaisia toimintatapoja. Kirkon uudessa strategiassa on vahva painopiste asettua heikompien puolelle ja voimistaa niiden ääntä, joilla sitä yhteiskunnassa ei ole. Diakoniaa tullaan kirkossakin kohdistamaan entistä vahvemmin sinne, missä vaikeudet kasaantuvat ja sinne, mihin muu apu ei ulotu.

Rutger Bregmanin tuoreessa kirjassa Hyvän historia (2020) kuvataan, miten lähimmäisenrakkaus voi alkaa pienestä asiasta. Kirjassa todetaan, että hyvän tekeminen voi tarttua. Tästä meillä on esimerkkejä omastakin kaupungista. Joku keksi jättää melko tuntemattomalle naapurilleen postilaatikkoon viestin, että voisi auttaa häntä käymällä kaupassa. Tämä hyvä teko levisi sosiaalisessa mediassa ja kohta monet muutkin tekivät samalla tavalla; tarjosivat naapureilleen apua. Hyvä teko on kuin veteen heitetty kivi, se lähettää joka suuntaan väreitään. Emme usein edes voi nähdä, miten oma anteliaisuutemme leviää sosiaalisissa verkostoissamme ja vaikuttaa muiden ihmisten elämään.  Kun joku huomaa, että teet hyvää, voi se vaikuttaa heidän toimintaansa.

Kirjassa kuvataan myös ihmiselämän raadollisempaa puolta. Ihmisten, jotka inhoavat itseään on vaikea pitää muistakaan. Ihmisten, jotka ovat menettäneet yhteyden rakkaisiin ihmisiin, perheenjäseniin ja ystäviin, on vaikea kantaa tämän maailman taakkaa. Näin ollen haluankin rohkaista sinua: Anna valosi loistaa, olet tärkeällä paikalla. Jos opit pitämään itsestäsi, sinun helpompi pitää muista. Pidä siis huolta itsestäsi ja työkavereistasi, sillä yhteys läheisiin ihmisiin auttaa muiden taakan kantamisessa. Sitä varten meidät on luotu, kantamaan toistemme taakkoja.

Haluan lopuksi nostaa esiin yhden toisen rohkaisun. Sekin on sanoitettu tuoreella tavalla. (Lähde UT2020) Te olette maailman valo. Kaupunki ei voi pysyä piilossa, jos se on rakennettu vuorelle. Eikä lamppua sytytetä siksi, että se piilotettaisiin ruukun alle. Se pannaan lampunjalkaan ja siitä loistaa kaikille huoneessa oleville. Antakaa tekin valonne loistaa, niin ihmiset näkevät teidän hyvät tekonne ja ylistävät taivaallista Isäänne. (UT2020, Matt. 5:14-16)

Antakaa tekin valonne loistaa, niin ihmiset näkevät teidän hyvät tekonne ja ylistävät taivaallista Isäänne. Tässä lauseessa on diakonian merkitys ja paikka tässä päivässä – meille jokaiselle, sinulle ja minulle.