Johdantopuhe Perhon seurakunnan piispantarkastuksen päätösmessussa 5.9.2021

Kristuksessa rakkaat veljet ja sisaret. Tervehdin teitä Paavalin sanoilla ensimmäisestä kirjeestä Tessalonikalaisille, luvusta 5:

Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. (1.Tess. 5:16)

Olen nyt toista päivää täällä Perhon seurakunnassa suorittamassa piispantarkastusta. Piispantarkastuksessa piispa seurueineen vierailee seurakunnassa, perehtyen ja tutustuen sen toimintaan, tukien ja rohkaisten sitä. Piispantarkastuksen juuret ulottuvat aina kristillisen kirkon alkuaikoihin saakka.

Vuosien varrella piispantarkastuksen työmenetelmiä on uudistettu ja koko prosessi on paljon muutakin kuin tämä piispan ja hänen delegaationsa vierailu seurakunnassa perjantaina ja sunnuntaina. Tätä viikonloppua ovat edeltäneet työtovereideni suorittamat ennakkotarkastukset, keskustelut ja asiakirjoihin tutustuminen.

Nykyään piispantarkastuksessa katsotaan enemmän tulevaisuuteen kuin menneeseen ja painopisteenä on työyhteisön ja johtamisen kehittäminen ja strategian näkökulma. Ajatus on nyt kylvää yhdessä seurakunnan kanssa niitä siemeniä, joiden hyvää satoa saamme niittää tulevaisuudessa. Olemme yhdessä pysähtyneet miettimään sitä, mitä Perhossa kannattaisi tulevaisuudessa tehdä, jotta Kristuksen kirkolleen antama tehtävä tulisi mahdollisimman hyvin hoidetuksi.

Perjantaina tapasin Perhon seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt ja kävin hyviä keskusteluja heidän kanssaan. Olemme yhdessä myös vierailleet seurakunnan yhteistyökumppaneiden luona. Oli hyvä tavata Perhon kunnan johtoa ja kunnan muitakin työntekijöitä ja saada kuulla heidän kuulumisiaan. Perhon kunta tekee myös parhaillaan uutta strategiaa ja sinne on hyvä kirjata selkeät askelmerkit yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Olen hyvin kiitollinen myös kouluvierailuista ja mieleenpainuvista kohtaamisista oppilaiden ja opettajien kanssa. Myös yritysvierailu oli minulle tärkeä osa tätä Perhon piispantarkastusta.

Tänään sunnuntaina vietämme yhteistä juhlaa messussa Jumalan sanan kuulemisen ja Herran Pyhän ehtoollisen vieton ympärillä. Juuri nyt on hyvä iloita, rukoilla ja kiittää Perhon seurakunnasta ja siitä työstä, mitä täällä tehdään kirkon perustehtävän toteuttamiseksi.

Tämän pyhäpäivän kirkkovuoden teema, kiitollisuus, tulee meitä tänään yhtä lähelle, kuin tessalonikalaisia silloin, kun Paavali tervehti heitä vahvalla viestillään, jonka luin alussa: Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta.

Vain kuusi sanaa, joista kolme on kehotusmuodossa: iloitkaa, rukoilkaa, kiittäkää. Jos ajatellaan noita kehotus- tai käskymuodossa olevia sanoja, niin Paavalin sanat saattavat kuulostaa melko mahdottomilta noudattaa: Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta.

Iloitkaa aina. Ehkä ajattelet, että eihän ihminen voi aina iloita. Olla koko ajan hymy korvissa ja tuntea onnellisuutta sydämessään. Niin ei tietenkään voi, vaan apostolin kehotuksessa on kyse pikemminkin asenteesta, jolla suhtaudutaan asioihin. Iloitseminen on sitä, että näemme Jumalan hyviä lahjoja arjessa. Lapsen ilo ja ihmettely opettavat meille jotakin siitä, mitä Paavali tässä ilolla tarkoittaa. Me aikuiset kuljemme usein silmät ummessa, emmekä huomaa, mitä kaikkea Jumala meille on antanut tai niitä mahdollisuuksia, joita jokainen päivä tarjoaa.

Rukoilkaa lakkaamatta. Rukouksella on tärkeä merkitys kristityn elämässä. Rukous voi olla luonteva osa sinun ja minunkin päivääni. Rukous voi olla huokaus Jumalan puoleen arjen työn keskellä. Meidän on hyvä lähettää pieni rukous Jumalan puoleen silloin, kun me saamme ruokaa ja silloin kun me käymme illalla nukkumaan. Voimme mielessämme siunata päivän mittaan kohtaamiamme ihmisiä. Sekin on rukousta.

Kiittäkää kaikesta. Ei ole helppo rasti tämäkään. Voiko kaikesta edes kiittää? Siitäkin, kun on tullut loukatuksi tai kun on kohdannut muita vaikeuksia elämässä. Paavali haluaa tässä herätellä meitä siihen, että Jumalan Sanan avulla voisimme nähdä kiitoksen arvoisia asioita elämässämme. Vaikka meillä olisi vaikeuksia voimme nähdä kiitollisuuden raollaan olevana ovena, josta pilkahtaa sisään valo silloin, kun huone on muuten pimeänä.

Teillä on Perhon seurakunnassa paljon aiheita olla kiitollisia. Iloitsen teidän kanssanne ensinnäkin siitä, että yli yhdeksän kymmenestä perholaisesta arvostaa seurakunnan jäsenyyttä niin paljon, että haluaa kuulua siihen. Tietenkin pienessä seurakunnassa on haasteensa ja seurakunnan työntekijät ja vastuunkantajat joutuvat venymään monenlaisiin tehtäviin. Mutta seurakunnalla on tärkeä paikka ihmisten elämässä, siitä olen erityisen iloinen täällä Perhossa.

Tämä Perhon kauniissa kirkossa viettämämme jumalanpalvelus on täynnä iloa, rukousta ja kiitollisuutta. Noista pikkuisista ikkunaruuduista, jokaisesta niistä tulee sisään valo, joka muistuttaa meitä siitä ilosta, jonka kerran saamme tuntea taivaan kodissa.