Keminmaan seurakunnan tulevaisuus

Hyvät messuvieraat.

Olemme koolla Keminmaan uudessa kirkossa 3. sunnuntaina pääsiäisestä. Tähän sunnuntaihin liitetään sana jubilate, joka on suomeksi ’riemuitkaa’ tai ’juhlikaa’. Kyse on pääsiäisen ilosta, joka jatkuu meillä kirkkovuodessa pitkälle kevääseen ja kesään. Pääsiäisen ilossa ei ole kyse vain yksittäisestä sunnuntaista, pääsiäissunnuntaista. Vaan pääsiäissunnuntaista alkaa pääsiäisjakso, joka jatkuu aina helluntaihin saakka.

Tähän sunnuntaihin liitetään myös otsikko Jumalan kansan koti-ikävä. Sillä Ylösnousseen Jeesuksen kohdannut seurakunta ymmärtää, että ihmisen lopullinen paikka ei ole tässä maailmassa. Vaan meidän on määrä päästä kerran taivaan kotiin. Siellä me olemme lopullisesti osallisia uudesta elämästä.

Keminmaan seurakunnalle tämä sunnuntai on lisäksi seurakunnan piispantarkastuksen päättävä juhlapäivä. Olen kiertänyt seurueeni kanssa viikonloppuna Keminmaata. Olemme käyneet syvyyksissä, ihan konkreettisestikin, kun vierailimme Elijärven kaivoksessa. Ja olemme tähyilleet kovasti ennen kaikkea Keminmaan seurakunnan tulevaisuuteen.

Hyvät seurakuntalaiset, tahdon tervehtiä teitä vielä tämän sunnuntain hallelujasäkeen sanoilla: Teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää. (Joh. 16:22)

Kristillinen usko on iloa evankeliumista. Kristillinen usko on todistusta ylösnousemuksesta. Kristillinen usko on luottamusta Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa, ja elämän rakentamista tämän toivon varaan. Eli kyseessä on siis riemullinen asia. Siitä siis myös tuo tämän sunnuntain nimitys jubilate, riemuitkaa, juhlikaa. Ja hallelujasäkeen sanat: ”Teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.”

Vaikka me kristittyinä kohtaammekin varmasti koettelemuksia vaelluksellamme, niin niidenkin keskellä voimme löytää ilon ja jopa riemun ylösnousemuksen evankeliumista. Ylösnousemus muistuttaa meitä siitä, että olemme ”kotimatkalla”. Jo nyt. Jumalan kansan koti-ikävä on siis tulevan elämän läsnäoloa jo keskellä tämän maailman olosuhteita.

Pohdin toisinaan sitä, miten tämä ilo voisi näkyä kenties enemmänkin tästä ”kotimatkaa” tekevästä jumalan kansasta eli kristillisestä seurakunnasta. Se olisi myös todistus tälle maailmalle Kristuksen ihmisiä vapauttavasta voimasta. Sillä kristityn sydämeen juurtunutta iloa ”ei kukaan voi riistää pois”. Sellaisella ilolla ja toivolla on myös mahdollisuus puhutella muita ja todistaa Kristuksen evankeliumista.

Tahdon vielä todeta, että minulle tämä Keminmaan piispantarkastus on ollut niin ikään puhutteleva. Keminmaan seurakunnan historia ulottuu satojen vuosien päähän aina keskiajan hämäriin saakka. Kristuksen evankeliumi on saapunut tänne Perämeren pohjukkaan jo viimeistään 1300-luvulla. Viime vuonna olin mukana paljastamassa muistomerkkiä Valmarinniemeen, missä Kemin emäseurakunnan ensimmäinen kirkko on sijainnut. Tämä valtava aikajänne muistuttaa meitä siitä pysyvästä voimasta, mikä kristillisellä sanomalla on ollut. Kuinka se on levinnyt Jerusalemin alkuseurakunnasta ajanlaskumme alussa tänne Pohjolan perille. Ja tätä samaa perinnettä jatkaa Keminmaan seurakunta.

Nyt tähyämme kuitenkin rohkeasti ennen muuta tulevaisuuteen. Olemme visioineet rohkeasti sitä, millainen voisi olla evankeliumista elävä Keminmaan seurakunta vuonna 2036. Seurakunnallanne on hyvät toimintaedellytykset. Mutta seurakunta on ennen muuta seurakuntalaistensa yhteisö. Tätä yhteisöä me tänään juhlistamme. Siitä me riemuitsemme tänään. Keminmaan seurakunnasta, joka on osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa.