Kirkon viestijän paradoksi
16.9.2024
Joh. 13:20
Jeesus sanoi: »Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.»
Hyvät ystävät,
Olemme viettäneet mielenkiintoisen viestintäpäivien päivän tänään Rovaniemellä. Pohdimme viestintää monista eri kulmista näiden päivien aikana. Kuulemme aivonystyröitä kutkuttavia esityksiä, ja tänään olemme ottaneet osaa ajankohtaisiin verstaisiin. Saamme muodostettua uutta viestinnän tilannekuvaa. Uskon että nämä viestintäpäivät palvelevat hyvin tarkoitustaan olla antamassa kipinöitä, taitoja ja näkemystä seurakuntien ja kirkon viestintään.
Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumista puhuvat myös viestinnästä. Kuulemamme evankeliumiteksti puhuu nimittäin viestinnän sisällöstä. Olemme kuulleet tänään puheenvuoroja monista hyvistä, ajankohtaisista ja suotavista viestinnällisistä teemoista. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on viestintämme itse sisältö.
Meidät on kutsuttu viemään hyvää sanomaa ja jakamaan sitä muiden kanssa, sekä toimimaan Jumalan uutta luovan rakkauden välikappaleina. Sen rakkauden välikappaleina, jonka Jeesus on opettanut meidät tuntemaan. Me olemme Jeesuksen lähettämiä tähän tehtävään. Meiltä vaaditaan palvelevaa rakkautta tehtävässämme. Siis myös viestijöiltä. Ei vain papeilta, diakoniatyöntekijöiltä tai nuorisotyönohjaajilta. Meiltä kaikilta.
Kirkko seisoo tai kaatuu yhteisen tehtävätietoisuutemme kautta. Viestintämme täytyy perustua tietoisuudelle tehtävästämme ja käytännön rakkaudelle lähimmäisiämme kohtaan.
»Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.»
Se, joka ottaa vastaan meidät ja meidän sisältömme, hän ottaa vastaan itsensä Kristuksen. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Kristus lähetti omansa julistamaan, kastamaan ja opettamaan. Toki ei yksisuuntaisesti, ei ylhäältä alas, ei vähemmistöjä diskriminoiden, ei uskonnonvapautta loukaten, ei itseään parempana pitäen. Mutta Kristus silti lähetti meidät. Julistamaan, kastamaan ja opettamaan.
Tämä on myös tavallaan paradoksi, jännite modernissa maailmassa. Toimimme tasavertaisesti kaikkien kanssa, kunnioitamme kaikkia ja kaikkien mielipiteitä. Silti Kristus haluaa, että hänen hyvää sanomaansa julistetaan. Hän haluaa, että yhä vielä ihmiset voisivat ottaa kristillisen kasteen. Hän haluaa, että opetamme kristillistä uskoa ja elämää.
Tämä tehtävä herättää meidät myös itsetutkisteluun. Miksi minun on joskus niin vaikeaa puhua hyvästä sanomasta tai jaksaa innostua tästä sanomasta, jolla on todistetusti voimaa muuttaa maailmaa? Tämä itsetutkistelukin kuuluu viestijän tehtäviin. Tunnistaa niitä tekijöitä, jotka estävät innostumisen tästä elämää mullistavasta sanomasta.
Mutta tehtävä on ja pysyy. Se ei ole aivan helppo tehtävä, tiedän sen. Mutta siihen meidät jokainen on kutsuttu ja lähetetty. Olemme Kristuksen lähettämiä.
Tällä saamallamme tehtävällä on todella merkitystä. Jesajan kirjassa (Jes. 52: 7) sitä kuvataan:
Kuinka ihanat ovat vuorilla
ilosanoman tuojan askelet!
Hän ilmoittaa rauhan tulon,
tuo suuren ilosanoman,
hän tuo pelastuksen sanoman
ja sanoo Siionille:
– Sinun Jumalasi on nyt kuningas!
Haluan rohkaista teitä jokaista viestijää ja kristittyä tuntemaan tämän meidän sanomamme voiman. Haluan rohkaista teitä myös näkemään yhteyden sen arkisen aherruksenne ja tämän Jesajan kuvaaman ilon välillä. Tämän ilon, joka nousee kristillisen sanoman perille pääsystä. Kaikella arkisella työllä, tapahtumailmoitusten tekemisellä, kuvien ottamisella ja valitsemisella, nettisivujen päivittämisellä, somella, tiedotteilla, seurakuntalehtien toimittamisella, kaikella sillä on yhteys kristilliseen tehtäväämme, johon Jeesus itse on meidät kutsunut ja lähettänyt.
Voimaa saamme hakea myös meistä toisistamme. Emme ole yksin tämän tehtävämme kanssa. Siksikin koen nämä viestintäpäivät niin tärkeiksi. Että tuntisimme myös yhteenkuuluvuutta tehtävämme äärellä.
Ja että saisimme erityisesti vahvistusta myös tästä yhteisestä messusta, jossa Herra hoitaa meitä sanallaan ja sakramentillaan.
Evankeliumissamme on vielä toinenkin taso. Kristus on itsekin viestinviejä, ja tehtäväänsä lähetetty. Joka ottaa meidät vastaan, ottaa vastaan Kristuksen. Mutta joka ottaa Kristuksen vastaan, hän ottaa vastaan myös Isän. Näin Kristus on välittäjä, mediator, ihmisten ja Jumalan välillä. Kristus on itsekin Jumala, osallinen yhdestä jumaluudesta. Mutta Kristus on samalla viestijä, välittäjä näiden kahden välillä. Media-sanahan (medium, mediare) tarkoittaa juuri tuota välittämistä ja välissä olemista. Siis sitä mikä saa aikaan myös vuorovaikutuksen. Kristus, mediator, tuo ihmiset Jumalan yhteyteen.
Hyvä kirkon viestijä, hyvä kollega, hyvä kristitty. Olen iloinen, että olet saapunut tänne Rovaniemelle kirkon viestintäpäiville. Olen iloinen, että jaamme kanssasi tämän viikkomessun. Olen iloinen, että saamme rakentaa yhteyttämme täällä viestintäpäivillä ja Jumalan sanan sekä sakramentin äärellä, armonvälineiden vaikutuksesta. Kristuksen sana Jumalan armollisesta ja uudistavasta rakkaudesta on tarkoitettu myös sinulle. Kristus haluaa uudistaa sinutkin ja lahjoittaa lahjansa sinunkin elämääsi.