Kohtaa rakkauden hengessä

Hyvät seurakuntalaiset, olemme kokoontuneet tänne Alavieskan kirkkoon laskiaissunnuntaina. Tämä pyhä on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai ennen paastonaikaa. Näin me olemme tulleet siis joulunajasta ja loppiaisajasta jo lähelle paastonaikaa. Käännämme katseemme kohti Jerusalemia ja kohti pääsiäisen tapahtumia. Jeesus astuu Jerusalemin tielle, joka on Jumalan rakkauden uhritie.

Olemme koolla toki myös Alavieskan seurakunnan erityisenä juhlapäivänä. Asetamme tässä messussa virkaansa seurakuntanne uuden kirkkoherran Jari Valkosen. Tämä vierailu on minulle myös henkilökohtaisesti mieluinen. Iloitsen teistä kaikista, jotka olette tulleet ihan paikan päälle tähän kauniiseen Alavieskan kirkkoon. Nimittäin edellinen vierailuni täällä osui syvimpään korona-aikaan, enkä päässyt silloin tapaamaan moniakaan teistä, tiukkojen kokoontumisrajoitusten takia.

Hyvä Jari ja hyvät Alavieskan seurakuntalaiset, tahdon tervehtiä teitä tänään 1. Korinttilaiskirjeen 13 luvun sanoilla:

Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. […] Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. (1. Kor. 13: 1–3, 13)

Nämä tutut Paavalin 1. Korinttilaiskirjeen sanat muistuttavat meitä kristinuskon keskeisestä sanomasta. Siitä mikä on kaikkein tärkeintä. Ei pään tieto, ei säntillinen sääntöjen noudattaminen, ei uhrautuvaisuus, ei ulkonainen menestyminen, ei edes uskollinen luottamus ole Paavalin mukaan kristinuskossa kaikkein tärkeintä. Kaikkein tärkeintä on rakkaus, joka on Kristuksen seurakunnan todellisin tunnusmerkki. Vahvaa tekstiä apostolilta. Nämä sanat kuulemme uudelleen vielä tämän pyhän Uuden testamentin lukukappaleessa.

Nämä apostoli Paavalin sanat antavat siis myös suuntaa sille, mikä on kirkkoherran viranhoidossa ja jokaisen kristityn elämässä kaikkein tärkeintä. Tärkeintä on rakkaus. Jumalan rakkaus meitä kohtaan Jeesuksessa. Ja sen seurauksena meidän rakkaudellisuutemme toisiamme kohtaan. Seurakunnassa keskinäisenä rakkautena vaikuttava Henki.

Tällaisesta majakan valosta tahdon muistuttaa Jari sinua astuessasi Alavieskan seurakunnan kirkkoherran virkaan. Pidä kirkkaana mielessä Paavalin rohkeat sanat.

Pienen seurakunnan kirkkoherran virka on tehtävänkuvaltaan laaja. Siinä todella voi toteuttaa seurakunnan paimenen tehtävää kokonaisvaltaisella tavalla, rakkaudellisesti seurakuntaa hoitaen. Tehtävänkuva alkaa papin perustyöstä ulottuen aina hallintoon ja työyhteisön johtamiseen saakka. Ja kaiken keskellä keskeistä on ihmisten kohtaaminen rakkauden hengessä. Siinä riittää totisesti tehtäväkenttää yhdelle ihmiselle. Mutta tiedä se, että et ole tehtävässäsi yksin. Sinulla on piispasi tuki työllesi, samoin lääninrovastin tuki. Sinulla on monia kollegoita hiippakunnassamme samassa vaativassa tehtävässä. Ja erityisesti toivon, että sinulla on Alavieskan seurakunnan tuki. Yksinäinen puu ei kauaa pala. Kirkkoherra tarvitsee koko tiiminsä tuen. Työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja myös ihan riviseurakuntalaisten.

Hyvät Alavieskan seurakuntalaiset. Toivon että otatte Jarin lämpimästi vastaan uudeksi kirkkoherraksenne. Tukekaa häntä hänen työssään. Toivon myös, että rukoilette Jarin ja hänen läheistensä puolesta. Toivon, että tuotte hänet rukouksissanne uudelleen ja uudelleen Jumalan eteen.