Kristittyjen ykseys on tavoittelemisen arvoista ja todistus maailmalle

Matt. 23:23-25

»Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te maksatte kymmenykset jopa mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta. Te sokeat oppaat! Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin! »Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te puhdistatte maljanne ja vatinne ulkopuolelta, mutta mitä niissä on sisällä: riistoa ja hillittömyyttä!

Rakkaat kristityt. Olen iloinen voidessani puhua teille tänä kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon torstaipäivänä.  Iloitsen kovasti siitä, että meillä Suomessa on kirkkojen ja seurakuntien välillä hyvä ja rakentava ekumeeninen ilmapiiri. Täällä Oulussa on puhuttu myös niin sanotusta Oulun ekumeniasta. Sillä tarkoitetaan jo 70-luvulta alkanutta, erityisesti vanhojen kirkkojen välille virinnyttä yhteydenpitoa, jonka keskeisiä vaikuttajia ja alkuun panijoita olivat Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Paul Verschuren ja luterilaiselta puolelta edeltäjäni piispa Olavi Rimpiläinen.

Tasan vuosi sitten, juuri tällä kristittyjen ykseyden rukousviikolla, minulla oli tilaisuus vierailla Roomassa ja tavata paavi Franciscus. Omassa tervehdyksessäni hänelle toin esille alkuperäiskansojen kuten saamelaisten merkityksen. Kaikki inhimilliset kulttuurit voivat olla rikkaus ja myös rikastaa kirkon todistusta.

Paavi Franciscus vastasi puheeseeni todeten, että katumus ja anteeksipyytäminen ovat tärkeitä asioita. Kulttuurit voivat rikastuttaa evankeliumin julistusta ja kirkon työtä. Hän oli hyvin otettu saatuaan lahjaksi pohjoissaamenkielisen Raamatun.

***

Tämä kuulemamme evankeliumi Matteuksen evankeliumin 23. luvusta tuo eteemme vahvan vanhatestamentillisen ja profeetallisen eetoksen noissa Jeesuksen sanoissa. Profeetta Aamos kirjoitti aikanaan sanat: ”Kun te tuotte minulle polttouhrejanne ja ruokauhrejanne, minä en ota niitä vastaan (…) Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla harppujesi helinää. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.” (Aam. 5:22-24)

Tässä samassa hengessä Jeesus tahtoo muistuttaa Jumalan lain ja sanojen todellisesta tarkoituksesta: laissa on tärkeintä oikeudenmukaisuus, laupeus ja uskollisuus. Jeesus perää suhteellisuudentajua. Eläväisessä kielikuvassaan hän rinnastaa: siivilöitte kyllä hyttysen, mutta kamelin te nielaisette.

Huomiomme kiinnittyy niin usein noihin hyttysiin, mutta kamelia emme huomaa. Ajatus on sama kuin kielikuvassa roskan pois ottamisesta veljen silmästä, vaikka omassa silmässä on hirsi.

***

Jeesuksen opetukset puhuttelevat uskoakseni meitä samalla tavalla, olemme sitten mistä tunnustuskunnasta tahansa. Toivon ja rukoilen, että Jeesuksen omat sanat voisivat tuoda meitä yhä lähemmäs toisiaan, oikeuden, laupeuden ja uskollisuuden hengessä. Kristittyjen ykseys on todella tavoittelemisen arvoista. Se on sitä ihan jo itsessään, löytääksemme yhä paremman yhteyden toisiimme.

Mutta se on myös todistus maailmalle. Maallistuminen etenee maailmassamme, erityisesti meillä länsimaissa. Sitä tärkeämpää on tänä aikana kristittyjen ykseys. Se, että olisimme yhtä, Jeesuksen jäähyväispuheen sanoin, Johanneksen evankeliumista. Ykseys on vakuuttava todistus. Jeesus jättää meille sanansa tuossa jäähyväispuheessaan: ”Jotta maailma uskoisi sinun [Isä] lähettäneen minut.” Tuo ykseys syntyy ennen muuta rakastamisen yhteydessä. Sen tähden kirkko kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä ja -satoina. Siihen meitä Raamattukin monissa kohdissaan kehottaa, profeettojen suulla, Jeesuksen sanoissa, Johanneksen kirjeessä ja monissa muissa kohdissa.