Miksi Jumala tuli ihmiseksi?

Luuk. 1:46–55

Maria sanoi:

      – Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,
      minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,
      sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.
      Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,
      sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja.
      Hänen nimensä on pyhä,
      polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa
      niille, jotka häntä pelkäävät.
      Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja,
      hän on lyönyt hajalle
      ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.
      Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan
      ja korottanut alhaiset.
      Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,
      mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.
      Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista,
      hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa
      Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan,
      niin kuin hän on isillemme luvannut.

Olemme koolla täällä uusitussa Kokkolan kirkossa. Herran temppelissä ja rukouksen huoneessa. Kahden Kokkolan seurakunnan kirkossa. Se on maamerkki täällä Kokkolan kaupungin keskustassa.

Aarne Nuortilan suunnittelema ja 1960 vihitty kirkko on päivitetty 2020-luvulle. Se voi palvella nyt myös tekniikaltaan, äänentoistoltaan ja toiminnallisuudeltaan entistä paremmin teitä Kokkolan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan jäseniä ja kaikkia kirkossa vierailevia.

Jag är glad över att andan i församlingarna och i den kyrkliga samfälligheten i Karleby är sådan att man tar hand om viktiga byggnader. Nu när vi talar om en kyrka vet vi att det inte bara är en byggnad. Det är en plats där Guds ord förkunnas, ett rum för bön, och ett hem för församlingen.

Me liitämme kirkkoihin paljon tunteita. Kirkon seinien sisäpuolella tapahtuvat monet elämämme tärkeimmistä tapahtumista. Kasteet, konfirmaatiot, vihkimiset, hautaan siunaukset. Ehtoollisen sakramentti on tarjolla kirkon alttarilla. Myös meitä monia niin syvästi koskettavat hengellisen tai muun musiikin konsertit pidetään usein myös kirkoissa.

Näistä esimerkeistä ymmärrämme, että kun nyt olemme siunaamassa uudelleen käyttöön Kokkolan kirkon, niin kysymys ei ole mistään vähäpätöisestä tapahtumasta. Emme siis vain eleettömästi palaa remontin jälkeen käyttämään kirkkoa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaan kristilliselle kirkolle ominainen tapa on markkeerata tällaiset käännekohdat sanalla ja rukouksella yhteisessä jumalanpalveluksessa, jonka vieläpä piispa toimittaa.

*

Den här återinvigningsfesten av Gamlakarleby stadskyrka äger rum mitt under fastan på Marie bebådelsedag. Den kyrkliga tematiken för denna söndag handlar om hur ängeln Gabriel uppenbarade sig för jungfru Maria och bebådade Jesu födelse.

Från ängelns tillkännagivande börjar Maria bära Jesus, Världens Frälsare, i sin livmoder. Och sannerligen, från denna Marie bebådelsedag är det ungefär nio månader till Jesu födelsefest, julen. Vi kan tänka oss att Guds Son under de kommande nio månaderna är i moder Marias livmoder, för att födas till världen på julen.

Tämän Marian ilmestyspäivän evankeliumitekstissä kohtaamme suoranaisen ilon purkauksen. Kun nuori tyttö Maria on juuri saanut kuulla, että Jumala on valinnut hänet käsittämättömän suureen tehtävään, hän puhkeaa ylistyslauluun:

Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,
minun henkeni riemuistee Jumalasta, Vapahtajastani,
sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.

Jumala on valinnut Marian mukaan omaan suureen suunnitelmaansa. ”Voimallinen on tehnyt suuria tekoja” Marian elämässä. Moni asia menee varmasti Marialta pitkään ”yli hilseen”. Mutta hän luottaa ja iloitsee tuosta erityisestä armosta ja Jumalan valinnasta, joka on tullut hänen osakseen.

Marian kiitosvirren sanoissa pulppuaa kielikuvien rikkaus: Vallanpitäjät tiputettu istuimiltaan. Nälkäiset ovat saaneet ravintoa. Rikkaat ovat joutuneet lähtemään tyhjin käsin. Jumalan käsi on tehnyt mahtavia tekoja. Monenlaisia kuvauksia siitä, mitä tapahtuu Marian yhdeksän kuukautta myöhemmin synnyttämän Vapahtaja Jeesuksen myötä.

Raamattu ei kerro kovinkaan paljon Mariasta ja hänen taustoistaan. Mutta tuon ajan Lähi-idän kulttuurin perusteella voidaan ajatella, että Maria oli luultavasti hyvinkin nuori tyttö. Luultavasti hän oli noin suomalaisen rippikoululaisen ikäinen tai korkeintaan vähän vanhempi.

Jumala voi siis kutsua yllättäen. Marian saama tehtävä oli toki ainutkertainen ja toistamaton. Samanlaista tehtävää ei kukaan toinen saa. Mutta erilaisia tehtäviä voi itse kukin meistä saada Jumalalta. Jumalalla voi olla yllättäviä suunnitelmia kenen tahansa meistä varalle. Sinunkin varallesi, hyvä ystävä. Tänään kysymys kuuluu, olemme valmiita vastaamaan myöntävästi, kun Jumala kutsuu sinua erilaisiin vastuisiin ja tehtäviin? Seurakunnassa, lähimmäisten rinnalla, missä tahansa.

En kallelse från Gud kan komma överraskande. Uppgiften som Maria fick var unik. Ingen annan får en likadan uppgift.  Men var och en av oss kan få olika uppgifter av Gud. Gud kan ha oförutsedda planer för vem som helst av oss. Också för dig, min vän.  Dagens fråga lyder om vi är beredda att svara jakande, när Gud kallar oss till olika ansvar och uppgifter? I församlingen, bredvid vår nästa, var som helst.

*

Jumalan pelastussuunnitelman näkökulmasta myös Marian ilmestyspäivä tulee kuitenkin nähdä oikeassa hengellisessä viitekehyksessä. Vaikka näennäisesti niin voisimme ajatelle, niin neitsyt Maria ei sittenkään ole teologisessa mielessä tämän sunnuntain ja tämän tekstin keskushenkilö. Keskushenkilö on Vapahtaja Jeesus, jota Maria kantaa kohdussaan.

Siksi Marian ilmestyspäivä onkin kirkkovuodessa suuri Kristus-juhla – ja alttarilla täydet kuusi kynttilää sen merkkinä. (Piispankynttilä toki vielä lisänä.) On siis kysyttävä, miksi Maria sai suunnattoman suuren tehtävän kantaa kohdussaan maailman vapahtajaa, Jumalan Poikaa, Jeesusta.

Vastaus on, että meidän tavallisten ihmisten, tavallisten syntisten vuoksi. Sinun ja minun pelastumisemme vuoksi. Tätä alleviivaa tämän sunnuntain uuden testamentin teksti Roomalaiskirjeestä. Siinä sanotaan:

”Syntien sovittamiseksi hän (Jumala) lähetti tänne Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.”

Ei Jumala antanut Marialle sattumalta tehtävää synnyttää maailman Vapahtaja. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan hetken mielijohteesta. Kaikki perustui Jumalan ennalta tietämään pelastussuunnitelman. Kaikki tuo tapahtui, jotta synnin rikkoma yhteys Jumalaan voisi rakentua uudelleen.

Det var ingen slump att Gud gav Maria i uppgift att föda världens Frälsare. Det var ingen tillfällighet att Gud sände sin Son till jorden. Allt grundar sig på Guds förutbestämda räddningsplan. Allt skedde för att den genom synden brustna relationen till Gud ska kunna återuppbyggas.

Mutta miksi tarvittiin näin monimutkainen suunnitelma meidän ihmisten pelastamiseksi? Miksi tarvittiin Jeesuksen syntymä ja kuolema? Miksei Jumala vain ns. omassa keskuudessaan olisi voinut päättää asiaa. Tätä pohti läntisen kristikunnan yksi kuuluisimmista teologeista, Anselm Canterburylainen, jo noin tuhat vuotta sitten kuuluisassa kirjassaan Cur deus homo. Eli Miksi Jumala tuli ihmiseksi.

Anselm sanoo, että koska ihminen oli tehnyt syntiä ja rikkonut Jumalan tahtoa vastaan, tuli nimenomaan ihmisen sovittaa omat syntinsä. Mutta ihminen ei kuitenkaan kykene sovittamaan rikkoutunutta yhteyttä, vaan Jumalan itsensä täytyi se tehdä. Niinpä Jumalan täytyi lähettää maailmaan oma Poikansa ihmiseksi. Vain 100 prosenttisesti Jumala ja 100 prosenttisesti ihminen, Jeesus Kristus, kykeni sovittamaan syntimme ja avaamaan meille yhteyden takaisin Jumalan luo.

Näin tämä maailmanhistorian katsannossa vähäpätöiseltä näyttävä enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle asettuu osaksi suurta pelastushistoriallista näytelmää, jonka perimmäisenä syynä oli Jumalan suuri rakkaus meitä luomiaan ihmisiä kohtaan.

*

Haluan vielä palata tämän Kokkolan kirkon puhuttelevaan lasimaalaukseen. Urpo Vainion teos on vaikuttava kokonaisuus, ja kuvastonsa puolesta hyvin sopiva merelliseen Kokkolaan. Varmasti teille kokkolalaisille hyvin rakkaaksi tullut teos.

Glasmålningen i Gamlakarleby stadskyrka heter Jag är med er alla dagar, och refererar till Jesu missionsbefallning, och hans löfte om att vara med sina egna alla dagar, till tidens slut.

Tänään Kokkolan kirkon uudelleen vihkimisen juhlassa saamme ottaa tämän Jeesuksen lupauksen omalle kohdallemme. Jeesus lupaa olla kanssamme silloin kun meidän elämässämme myrskyää. Silloin kun aallot lyövät elämässäsi korkealle ja tuntuu että oma paatti uppoaa. Kaikissa näissä tilanteissa Jeesus lupaa olla läsnä ja kantaa omiaan.

Myös kristillinen kirkko on laiva maailman merillä. Jeesus on kirkkonsa kanssa jokaisena päivänä. Se seilaa halki maailman meriä. Se navigoi merimerkkien, majakoiden ja tähtien avulla. Kirkkolaivalla näitä merkkejä ovat Jumalan sana, sakramentit, elävä usko, kristillinen toivo ja myötätuntoinen rakkaus.

Kirkkolaivaa ja sen tuomaa hyvää sanomaa odotetaan vielä monessa satamassa. Siksi Kokkolan ruotsalaisella ja suomalaisella seurakunnalla on vielä tehtävää. Seurakunnan työtä tehdään ihminen kerrallaan, ei niinkään massatapahtumissa. Mutta toki yhteinen jumalanpalvelus, yhteen kokoontuminen, on seurakunnan sydän. Sitä varten kirkkojakin ja niiden seiniä sekä esineistöä ja tekniikkaakin tarvitaan.

Kirkon ovien täytyy olla auki, vieläpä kahteen suuntaan. Ihmisen täytyy löytää kirkkoon, joka kutsuu sisään. Mutta samoin kirkon ja seurakunnan täytyy astua kirkon ovista ulos kaikkeen maailmaan. Rohkeasti kohtaamaan elämä kaikissa sen ilmenemismuodoissaan.

Meidän ei tule arastella omaa tehtäväämme kaikessa maailmassa. Niinhän Jeesuskin meitä kehottaa. Ja lupaa olla, saavutuksistamme ja kannuksistamme riippumatta joka päivä meidän kanssamme.Kyrkans dörrar måste vara öppna, till och med åt båda hållen. Människan måste hitta till den kyrka som bjuder in. Men på samma sätt måste kyrkan och församlingen träda ut genom kyrkans dörrar och möta världen. Modigt möta livet i alla dess former.

Vi bör inte tveka inför vårt uppdrag överallt i världen. Det är ju vad Jesus uppmanar oss till. Och oberoende av våra prestationer och bedrifter, lovar han att vara med oss varje dag.