Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta

Hiljaisen viikon aikana seurataan päivä päivältä Jeesuksen kärsimystietä. Tuo tie sisältää voimakkaita tapahtumia ja tunteita: Vahvaa yhteyttä viimeisellä aterialla, jossa Jeesus murtaa leivän ja jakaa viinin yhdessä hänen seurassaan kolmisen vuotta kulkeneiden oppilaidensa kanssa.

Tuolla aterialla on läsnä myös paljon rakkautta ja uskollisuutta. Mutta ristiriitakin on läsnä Jeesuksen ja oppilaiden pöydässä. Samaa leipää Jeesuksen kanssa nimittäin murtaa myös Juudas, jonka sydämeen on jo pesiytynyt ajatus Jeesuksen pettämisestä.

Viimeiseltä aterialta Jeesuksen tie vie Getsemanen rukoustaisteluun, jossa hänen kutsumustaan koetellaan. Ja sieltä rukouksen keskeltä Jeesusta tullaan pidättämään Juudaksen petoksen avulla. Rauhan mies pannaan köysiin ja hänet raahataan tutkittavaksi.

Jeesuksen viimeisissä päivissä on aineksia, jotka tekevät niistä luonnostaan melkein kuin elokuvan käsikirjoituksen. Tämän elokuvan lopputeksteissä olisivat sanat ”perustuu tositapahtumiin”.

Hiljaisen viikon tiistaina tapahtumisen keskuksessa on Jeesuksen tutkiminen maaherra Pontius Pilatuksen edessä. Juutalaisten johtomiehet olivat vanginneet Jeesuksen roomalaisten sotilaiden avulla ja kuulustelivat häntä ensin ylipapin johdolla.

Heidän kaksinaismoraaliaan kuvaa se, että he kyllä syyttivät Jeesusta jumalanpilkasta, mutta eivät halunneet itse liata käsiään tuomitsemalla Jeesusta. Siksi ”likaisen työn” sai tehdä roomalainen maaherra Pilatus.

Tuntuu kuin Pilatuksen ja Jeesuksen keskustelu kulkisi koko ajan kahdella eri tasolla. Pilatus on kiinnostunut vain siitä, onko Jeesus väittänyt olevansa juutalaisten kuningas. Tähän paritanssiin Jeesus ei lähde.

Jeesus sanoo: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä.”

Siinä onkin hiljaisen viikon tiistain tapahtumien ydin. Maalliset hallitsijat luulevat kykenevänsä pompottelemaan Jeesusta, mutta hän ei antaudu heidän pelinappulakseen. Hänen kuninkuutensa on sellaista, jota meidän ihmisten on vaikea, jopa mahdoton, ymmärtää.

Pilatuksen ja Jeesuksen ajatusten eri tasoilla liikkumista kuvastaa myös heidän keskustelunsa totuudesta. Jeesus on tullut elämässään tähän pisteeseen toimimalla totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minua, sanoo Jeesus.

Pilatukselle totuus ei tunnu olevan päämäärä sinänsä, vaan väline. Sitä kuvastaa hänen kysymyksensä: ”Mitä on totuus?” Kysymys kuvastaa toki hänen muodollista sivistyneisyyttään kreikkalaisessa filosofiassa, mutta sen kuultaa läpi myös aimo annos ylimielisyyttä. ”Mikä on totuus?”

Voitolla olevalla totuudella oli Pilatukselle ennen kaikkea käyttöarvoa, ei itseisarvoa. Jeesukselle totuus ei taas ollut vain mielenkiintoinen pähkinä purtavaksi, eikä poliittinen kysymys, vaan sananmukaisesti elämän ja kuoleman kysymys. Hän suhtautuu siihen koko persoonansa vakavuudella. Hän, joka itse sanoo olevansa tie, totuus, ja elämä.

Jeesuksen tie oli tietysti ainutkertainen. Se johti ristille, josta muodostui Jumalan rakkauden symboli, sovituksen merkki. Siinä mielessä tuntuu, että me tavalliset ihmiset omine pienine elämänkysymyksinemme olemme kaukana maailman Vapahtajan kulkemasta tiestä.

Mutta yksi ulottuvuus Jeesuksen tiessä tulee kuitenkin arkeamme lähelle. Jeesus oli uskollinen tehtävälleen. Hän ei tehnyt kompromissia silloin, kun se olisi tuottanut hänelle hetkellistä hyötyä tai nautintoa.

Tämän kaltaisia kysymyksiä meistä jokainen joutuu ajoittain pohtimaan. Toiminko arvojeni mukaisesti vai valitsenko helpoimman tien. Mikä hinta lopulta onkaan sillä, jos toimii elämässä perustavien arvojensa vastaisesti. Helppous voi olla suhteellista ja lyhytkestoista. Sen sijaan uskollisuus omalle tehtävälle antaa rauhan ja vakaan pohjan elämään.

*

Rakas Vapahtaja,
varjele meitä,
ettemme Pilatuksen tavoin väistäisi vastuutamme.
Estä meitä tekemästä vääriä ratkaisuja,
jotka johtavat luopumaan sinusta.
Vahvista kaikkia, joita vainotaan uskon tähden
ja tuomitaan epäoikeudenmukaisesti.
Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset
Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti.
Aamen.