Piispa Jukka Keskitalon johdantopuhe Utajärven seurakunnan piispantarkastuksen messussa 26.3.2023

Rakkaat Utajärven seurakuntalaiset. Olemme kokoontuneet tänään, marianpäivänä, yhteen päättämään Utajärven seurakunnan piispantarkastuksen ja viettämään yhdessä juhlamessua. Olen seurueeni kanssa tehnyt kuluneena viikonloppuna piispantarkastusta täällä ympäri Utajärven seurakuntaa. Utajärven seurakuntalaisten arkinen elämä kouluissa ja työpaikoilla sekä perinteet ja hengelliset juuret ovat tulleet vierailun aikana näkyviksi.

Piispantarkastuksen tavoitteita ovat lyhyesti sanottuna rohkaisu ja tukeminen. 2020-luvun piispantarkastukset eivät ole mitään ”seurakunnan nurkkien tutkimista” suurennuslasilla. Piispantarkastuksessa ei syynätä virheitä, vaan yritetään antaa tukea seurakunnan elämään ja toimintaan. Utajärven hyvin hoidetusta seurakunnasta puhun tarkemmin piispantarkastuksen yleisessä osassa messun jälkeen. Nyt tahdon vain todeta, että iloitsen seurakuntanne hengellisistä ja toiminnallisista vahvuuksista.

Tahdon tervehtiä tänään teitä Marian ilmestyspäivän Uuden testamentin lukukappaleen kahdella jakeella. Nämä ovat Galatalaiskirjeen 4. luvusta:

(K)oska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: ”Abba! Isä!” Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Ja jos kerran olet lapsi, olet myös perillinen, Jumalan tahdosta. (Gal. 4:6-7)

Paavali kirjoittaa siis Galatan seurakunnalle: Koska olemme Jumalan lapsia, on hän lähettänyt sydämiimme Poikansa Hengen. Tuo Henki huutaa: ”Abba! Isä!” Emme siis ole kristittyinä orjan tai palvelijan asemassa vaan Jumalan lapsia.

Lapsille kuuluu myös Jumalan perintöosa. Tuo arameankielinen ilmaisu ”Abba!” ilmaisee erityisen läheistä suhdetta Jumalaan. Abba tarkoittaa oikeastaan – enkä puhu nyt ruotsalaisesta sillistä tai musiikista – isiä tai iskää, eli läheistä, perhepiirissä käytettävää sanamuotoa isästä. Sellainen on meidän Jumalamme. Rakas Isä.

Paavali liittyy tässä Jeesuksen omiin sanoihin. Jeesus alkoi puhua Jumalasta Isänä, vastoin totuttuja juutalaisuuden tapoja, joiden mukaan Jumalan nimi oli jopa niin pyhä, ettei sitä saanut lausua ääneen. Sen kohdalla sanottiin usein Adonai eli Herrani. Näin osoitettiin alamaisuutta Israelin Jumalalle.

Jeesuksen puhetavassa Jumala muuttuu kuitenkin hyvin läheiseksi. Jumala ei olekaan vain etäinen voima määrättömästi ihmistä korkeammalla, vaan myös läheinen persoona, jonka kanssa voi keskustella. Jonka kanssa voi asettua vuorovaikutukseen. Jeesus käyttää siis itsekin tuota sanaa Abba.

Tämä Jumalan puhuttelutavan muutos on ollut todella vaikuttava tapahtuma kristinuskon historian alkulehdillä. Meitä kutsutaan siis keskustelemaan Jumalan kanssa turvallisessa hengessä. Saamme siis lähestyä Jumalaa turvallisin mielin, niin kuin lähestyisimme huolehtivaa isää, joka tuntee meidät ja tietää mikä on meille aidosti parhaaksi.

Paavali kirjoittaa Galatan seurakunnalle myös siitä, että Jumalan lapsina me olemme Jumalan perillisiä, niin kuin perimysoikeuteen kuuluu. Olemme Jumalan valtakunnan täysivaltaisia jäseniä, Jumalan perhettä ja perillisiä.

Jumalan valtakunta rakentuu jo tässä maailmassa, vaikka se saakin täyttymyksensä vasta tulevassa uudessa maailmassa Jumalan pelastushistorian päätepisteessä. Voimme kuitenkin jo nyt turvallisesti ajatella, että olemme Jumalan valtakunnan täysivaltaisia jäseniä ja elää sitä valtakuntaa todeksi. Tämän saa aikaan Jumalan armo, joka on tullut lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa, Pyhän Hengen kautta.

Meidän tehtävänämme on liittyä tuohon Jumalan valtakunnan työhön, myös täällä Utajärven seurakunnassa. Arkisessa elämässä se tarkoittaa myös aivan konkreettisten strategioiden tekemistä ja arkityössä ahertamista. Sitä varten tarvitsemme kuitenkin riittäviä taloudellisia resursseja, hyvää johtamista ja ihmisten, niin työntekijöiden kuin seurakuntalaisten tarpeiden huomioimista.

Rakkaat kristityt. Tässäkin messussa me saamme ajatella itsestämme, että olemme armahdettuja syntisiä ja Jumalan lapsia. Saamme turvallisesti lähestyä Jumalaa luottaen siihen, että hän Poikansa sovitustyön ansiosta ottaa meidät vastaan niin kuin rakastava isä ottaa lapset syliinsä. Ehtoollispöydässä tämä Jumalan rakkaus ja armo konkretisoituu. Siihen pöytään on tänään matala kynnys. Siihen pöytään kutsutaan kaikki armoa kaipaavat.