Paimen ja Hyvä paimen

Rakkaat seurakuntalaiset. Olemme koolla Vetelin kauniissa kirkossa kauniina sunnuntaiaamuna. Tämä sunnuntai on toinen sunnuntai pääsiäisestä, kristikunnan suurimmasta juhlasta. Tämän sunnuntain aihe katsoo voimakkaasti Jeesukseen ja hänen merkitykseensä. Siihen merkitykseen, joka sisältyy Jeesuksen sanoihin, että hän on ”hyvä paimen”. Vietämme siis Hyvän paimenen sunnuntaita.

Samalla vietämme Vetelin seurakunnan suurta juhlapäivää, kun asetamme tässä messussa virkaansa teidän uuden kirkkoherranne Asko Kantolan. Hyvän paimenen sunnuntai antaa aivan erityisen näkökulman tähän juhlaan, jossa seurakuntanne saa nyt uuden paimenen.

Hyvä Asko ja hyvät seurakuntalaiset. Tahdon tervehtiä teitä päivän Uuden testamentin lukukappaleen sanoilla:

Kaitkaa sitä laumaa, jonka Jumala on teille uskonut, älkää pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, älkää myöskään alhaisesta voitonhimosta, vaan sydämenne halusta. Älkää herroina vallitko niitä, jotka teidän osallenne ovat tulleet, vaan olkaa laumanne esikuvana. (1. Piet. 5: 2-3)

Nämä sanat ovat 1. Pietarin kirjeestä ja tarkoitettu varhaisten seurakuntien neuvoiksi. Ohjeiksi alkukristilliselle kirkolle. Ja itse asiassa seurakunnan kaitsijoille (kr. presbyteros). Eli seurakunnan vanhimmille, jotka nykyisin tarkoittaisivat suunnilleen kirkkoherraa.

Jeesus Kristus on hyvä paimen, joka Uuden testamentin vertauskuvien mukaisesti pitää huolta laumastaan. Joka tuntee lampaansa ja jonka lampaat tuntevat. Tästä paimenesta on johtunut meille myös nimitys pastori, pastor. Eli paimen. Pastori on siis seurakunnan paimen, joka paimentyössään liittyy hyvän paimenen paimenuuteen.

Pietarin kirjeen sanat kuvaavat paimenen mielenlaatua. Paimen pitää huolta siitä laumastaan, joka hänelle on uskottu. Paimen ohjaa laumaansa hengellisesti, ilman voitonhimoa tai halua hyötyä laumastaan, vaan oman sydämensä halusta. Paimen ei toimi herrana laumalleen, vaikka meillä suomen kielessä puhutaankin kirkkoherroista. Mutta paimen ei ole herra. Vaan paimen on esikuva. Niin kuin Kristus on esikuva kristilliselle seurakunnalle.

Paimen johdattaa laumaansa, mutta paimen johtaa laumansa myös vapauteen, vihreille niityille ja laitumille. Pysyen kuitenkin valppaana, laumastaan huolehtien.

Tähän nyt sinua, Asko, rohkaisen. Ei herrana hallitsemiseen vaan tällaiseen seurakunnan paimenen mielenlaatuun. Rohkaisen sinua johtamaan seurakuntaasi ei yksin vaan yhdessä työyhteisön ja luottamushenkilöiden kanssa ja seurakuntalaisten ääntä kuunnellen. Siis ei vain niin, että lauma tuntee paimenensa äänen. Vaan myös niin, että paimenkin tuntee laumansa äänen. Että paimen tuntee seurakuntalaisensa ja heidän todellisuutensa. Tällaiseen vuorovaikutteisuuteen sinua siis haluan nyt rohkaista.

Hyvä Asko, sinulla on jo pitkä pappiskokemus. Tunnen sinut itse asiassa jo Lapuan hiippakunnan ajoilta, pappisvihkimyksesi vaiheista. Olinhan Lapuan hiippakunnan pappisasessorina läsnä pappisvihkimyksessäsi 16.6.2002 Jyväskylän Taulumäen kirkossa. Muistan keskusteluja, joita kävimme teidän vihittävien kanssa tuolloin.

Tämä uusi virka tuo kuitenkin mukanaan laajimman vastuun tähänastisella virkaurallasi. Siihen kuuluu johtamistehtävä, siihen kuuluu henkilöstöhallintoa. Siihen kuuluu seurakunnan talouden ja kiinteistöjen kysymyksiä. Siihen kuuluu saumatonta yhteistyötä luottamuselinten kanssa. Tämä virka sisältää siis myös paljon uuden oppimista.

Hyvä Asko. Lähde rohkeasti tähän tehtävään. Hyvän paimenen tuki ja huolenpito turvanasi. Ja hyvät Vetelin seurakuntalaiset ja työyhteisö. Ottakaa uusi paimenenne Asko rakkaudella vastaan uutena kirkkoherrananne. Tukekaa Askoa ja hänen läheisiään, ja antakaa hänelle niin mahdollisuudet onnistua haastavassa tehtävässään. Toivon myös, että kannatte Askoa ja hänen läheisiään rukouksessa Jumalan eteen. Näin seurakunta rakentuu myös hengellisesti, yhteydessä Jumalaan ja hänen valtakuntansa työhön.