Palvelkaa!
28.10.2020
On arvokasta saada olla mukana ekumeenisessa ravintola Hagia Sofian siunaamisessa. Täytyy sanoa, etten piispana ole aiemmin siunannut ravintolaa. Tosin aika läheltä liippasi se, että viime syksynä Afrikan Tansaniassa käydessäni sain siunata käyttöön Nyakaton raamattuopiston keittiön, sen kattilat, kalusteet ja kylmälaitteet. Siunaaminen on aina arvokas ja hieno asia, sitä ei maailmassa koskaan voi olla liikaa.
Ravintolan nimi Hagia Sofia vie minut ajatuksissani Turkkiin. Hagia Sofia oli tuhannen vuoden ajan kristikunnan mahtavin kirkko ja edelleen se piirtää tärkeitä ääriviivoja Konstantinopolin / Istanbulin kaupungin silhuettiin. Rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut useaan kertaan sen historian aikana. Menemättä sen tarkemmin viimeisimpiin vaiheisiin, totean kuitenkin, että on suuri vahinko, että Hagia Sofiasta on tehty moskeija. Tämä ei voi peittää alleen Hagia Sofian historiaa kirkkona.
Hagia Sofia on siis loistava nimi turkkilaiselle ravintolalle. Täällä ihan tuntee sen tunnelman, jolla voi ikään kuin ajatuksissa siirtyä aikamatkalle Välimeren makujen maailmaan ja värien loistoon.
Kun siunaan tämän ravintolan, siunaan samalla tämän koko yhteisön eli kaikki, jotka täällä työskentelevät ja kaikki, jotka täällä vierailevat. Tänään mielemme täyttää kiitollisuus tästä ravintolasta ja sen henkilökunnasta, heidän osaamisestaan ja siitä, miten he palvelevat ravintolan asiakkaita.
Oletko ikinä tarkemmin ajatellut sanaa asiakaspalvelu? Palveleminen on hyvin kristillinen termi. Haluaisin teidän pohtivan kanssani tuota Raamatun kohtaa, joka juuri kuultiin.
”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti.” 1. Piet. 4:10-11
Palvelua se on asiakaspalvelukin. Teillä, ravintolan työntekijät on palvelemisen lahja. Pitäkää tuosta lahjasta hyvää huolta ja käyttäkää sitä lahjaa Jumalan kunniaksi ja lähimmäisten parhaaksi.
Tekstistä nousee esiin ajatus siitä voimasta, joka palvelemisella on. Ajatelkaa, millainen tämä maailma olisi, jos kaikki palvelisivat toisiaan pyyteettömästi? Jos kaikki haluaisivat toimia toista kohtaan niin, että saisivat hänet kokemaan olevansa tervetullut ja arvokas – niin kuin te toimitte täällä ravintolassa.
Tämä ravintola on perheyritys. Seurakunta on Jumalan perhe, joka ei ole mikä tahansa samalla tavalla ajattelevien yhteisö vaan sen kulmakivenä on itse Jeesus Kristus. Toivonkin sydämestäni, että täällä Hagia Sofiassa, täällä ravintolassa, jonka omistava perhe kantaa sydämessään kristillisiä arvoja, palveltaisiin ihmisiä niin, että he voisivat kokea välittävää ja hyväksyvää yhteisöllisyyttä.
Toivon, että täällä palveltaisiin ihmisiä siten, että toimitte ”Jumalan armon hyvinä haltijoina”, jolloin jokainen asiakas, joka tänne tulee, voisi saada vahvistusta omaan arkeensa. Sen jälkeen tämä ravintolassa käynyt ihminen astuessaan tuosta ovesta ulos, voisi puolestaan palvella omalla paikallaan omia läheisiään.