Piispa Jukka Keskitalon johdantopuhe pappisvihkimysmessussa Oulun tuomiokirkossa 5.11.2022
Seitsemän vihittävää pappia antoivat pappislupauksensa 19.10.2022. Kuva: Pekka Mustakallio.

Rakkaat seurakuntalaiset, olemme kokoontuneet viettämään juhlamessua Oulun tuomiokirkkoon pyhäinpäivänä. Oulun hiippakunta saa seitsemän uutta pappia, kun vihimme teidät tutkinnon suorittaneet ja seurakuntien kutsumat teologit pappisvirkaan apostolisen perinteen mukaisesti kätten päälle panemisella ja rukouksella.

Hyvät vihittävät ja seurakuntalaiset, tervehdin teitä 1. korinttilaiskirjeen 4. luvun jakeilla (4-7):

Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

Paavalin 1. korinttilaiskirjeen jakeet piirtävät eteemme kuvan rikkaasta seurakunnasta, jolla on hyvin erilaisia jäseniä. Näillä jäsenillä on hyvin erilaisia armolahjoja, joita he tuovat seurakunnan käyttöön, yhteiseksi rakennukseksi.

Rippikouluissakin saatamme tätä yksinkertaista, mutta tärkeää Paavalin opetusta opettaa: Seurakunta on salatulla tavalla Kristuksen ruumis. Kristuksen ruumiissa on eri jäseniä. Käsiä, jalkoja, silmiä, korvia. Koko ruumis ei voi olla pelkkää silmää. Eikä jalan ei tarvitse ajatella: ”Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen.” (1. Kor. 12: 15) Kaikkia tarvitaan!

Papin tehtävä on julistaa evankeliumia ja jakaa sakramentteja, toimia sielunhoitajana ja paimenena. Nämä kuuluvat kaikille pappisvirkaan vihityille. Mutta samalla kun korostetaan kaikkien pappien yhteisiä tehtäviä, on syytä korostaa, että papit voivat palvella näissä tehtävissä omana itsenään. Siis erilaisina persoonina, joille Jumala on antanut erilaisia armolahjoja.

Kaikkien pappien ei tarvitse olla ns. samasta puusta veistettyjä, vaikka kaikki jakavat saman kutsumuksen ja sitoutuvat samoihin pappislupauksiin. Yhdelle papille puhuminen on luontaista ja helppoa. Toisella on laulun lahja. Kolmas on enemmän kuuntelija, sielunhoitaja ja rinnalla kulkija. Neljännellä on organisaattorin lahjoja. Armolahjoja on monenlaisia pappienkin kohdalla, mutta Henki, joka kaikissa vaikuttaa, on sama.

Paavalille on selvää, että seurakunnassa tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä ja että kaikenlaiset ihmiset muodostavat juuri yhdessä kokonaisen ruumiin. Yhdistävä tekijä on Henki. Hän, joka meissä kaiken vaikuttaa, on sama. Henki ilmenee itse kussakin erityisellä tavalla, yleiseksi hyödyksi. Tämä ajatus soveltuu oikein hyvin myös pappeihin.

Hyvät vihittävät, Niina, Elina, Mikael, Jaakko, Frans, Ville ja Ida-Maria. Teidät kutsutaan palvelemaan Kristuksen kirkkoa ja sen päämäärää, Jumalan valtakunnan toteutumista, kokonaisina ihmisinä. Saatte laittaa lahjanne likoon.

Teille jokaiselle Jumala on antanut erityisiä lahjoja, joita voimme kutsua armolahjoiksi. Älkää arastelko käyttää niitä papin työssänne. Nuo Hengen vaikutuksesta saadut lahjat eivät ole itsetoteutuksen välineitä, vaan ne on tarkoitettu seurakunnan rakennukseksi.

Pappislupaus on velvoittava ja teille esitettävät kysymykset vihkimyksen yhteydessä ovat painavia. Muistakaa kuitenkin. että pappisviran hoitaminen on kuitenkin ihmisen kokoinen tehtävä. Papin ei täydy olla superihminen. Jokaisella papillakin on omat inhimilliset heikkoutensa. Myös niiden kanssa on mahdollista olla esikuvana seurakuntalaisille. Papit ovat inhimillisiä ihmisiä Jumalan armon asialla.

Yhdessä kasvamme ja rakennumme sekä opimme toimimaan toistemme kanssa Hengen ilmentämiseksi, yhteiseksi hyväksi. Henki, joka meidän työtämme ohjaa, ei ole nurkkakuntainen ja joitakin toisia ryhmiä vieroksuva henki. Päinvastoin kristillinen Henki on yleismaailmallinen, kaikkia ihmisiä Jumalan yhteyteen Kristuksessa kutsuva Henki isolla H:lla.

Tuo Henki hoitaa myös kirkon työntekijää. Pitäkää huolta omasta jaksamisestanne. On hyvä, että papillakin on mahdollisuus puhua omasta työstään luotettavien ihmisten kanssa. Tarvitsemme jokainen tukea, myös me, jotka työksemme tuemme muita. Ehkä voisi jopa sanoa, että me erityisesti tarvitsemme sitä.

Pitäkää huolta itsestänne ja mahdollisuudesta myös levätä. Pitäkää huolta myös omasta hengellisestä elämästänne Jumalan sanan tutkimisen, rukouksen ja messuun osallistumisen kautta, silloinkin kun ette ole työtehtävissä. Pappi tarvitsee itsekin Jumalan edessä olemista ja osallisuutta elämän lahjoista ja ihmeistä. Silloin myös työnne kantaa ja tuottaa hedelmää.