Piispa Jukka Keskitalon johdantopuhe Teemu Aallon virkaanasettamismessussa Hetan kirkossa 21.1.2024

Rakkaat kristityt, sisaret ja veljet.

Olemme koolla tänä tammikuisena sunnuntaina suuren juhlan merkeissä. Tämä sunnuntai on kirkkovuodessa kolmas sunnuntai loppiaisesta. Kirkkovuoden pyhän mukaisena aiheena on se, kuinka Jeesus herättää uskon. Evankeliumissa kuvataan Jeesuksen tunnustekoja.

Mutta tämän päivän erityinen juhlan aihe on Enontekiön uuden kirkkoherran Teemu Aallon asettaminen virkaansa tässä messussa. Välivaiheen jälkeen Enontekiöllä on nyt taas vakituisessa virassa oleva kirkkoherra. Tänään juhlimme Teemua ja Enontekiön seurakuntaa. Jumalan siunaus on läsnä tässä messussa, ja pitkän apostolisen perinteen mukaisesti siunaan myös erikseen Teemun virkaansa seurakunnan paimenena, yhdessä avustajien kanssa.

Teemu – sinä ja puolisosi Essi, sekä Sisu-poikanne muutitte viime syksynä tänne Enontekiölle, ja yksissä tuumin olette hoitaneet seurakuntaa jo kuluneena syksynä. Muuttomatkanne oli pitkä eteläisestä Suomesta, ja myös muutos edellisestä työseurakunnastanne Espoonlahden seurakunnasta on ollut iso. Espoonlahden seurakunta sijaitsee Espoossa, pääkaupunkiseudulla, Suomenlahden rannalla. Enontekiöllä olemme Ylä-Lapin tunturialueella, Lähellä Norjan ja Ruotsin rajaa. Enontekiö on myös saamelaisten kotiseutualuetta. Olette tarttuneet ennakkoluulottomasti työhönne tässä juurevassa Lapin seurakunnassa.

Tahdon tervehtiä sinua Teemu, ja teitä kaikkia, Apostolien tekojen toisen luvun jakeella:

Pitäkää huoli itsestänne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut. (Ap.t. 2:28)

Tämä Apostolien tekojen jae nostaa esiin kolme asiaa seurakunnan kaitsijalle.

Ensinnäkin: Pidä huoli itsestäsi. Työtä on paljon. Työ ei ehkä tekemälläkään lopu. Työ voi tuntua rannattomalta, tai aavalta niin kuin maisema tuolta Enontekiön tunturien laelta. Omaan jaksamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Papintyössä pienellä paikkakunnalla erityisesti pätee se, että kukaan muu tuskin tulee huolehtimaan omasta jaksamisesta, jos ei itse pidä siitä huolta. Jaksamisesta huolehtiminen on siis ihan todellinen tehtävä.

Seurakuntatyössä jaksamisen aivan olennainen tekijä on se, että oman hengellisen elämän hoitamiselle on myös syytä varata aikaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan juuri hengellisyydellä ja sen hoitamisella on suora yhteys papin jaksamiseen ja työn kokemiseen mielekkäänä.

Toisekseen Apostolien tekojen sana kehottaa: ”pidä huoli koko laumasta”. Voisikohan täällä poronhoitoalueella käyttää sanaa ”tokka”. Sinua siis, Teemu, kehotetaan tänään: pidä huolta koko seurakunta-tokasta.

Seurakunnan pappi on koko seurakunnan pappi. Hän on pappi niin uskossaan rohkeille kuin aroillekin. Edelleen Enontekiöllä hän on pappi niin valtakulttuuriin kuuluville kuin saamen kansallekin. Koko tokka täytyy pitää koossa. Ja joskus täytyy etsiä myös niitä tokasta eroon joutuneita tai eksyneitä. Jättää ehkä hetkeksi ne tutuimmat kuviot ja toimia etsien ja myös uutta rakentaen.

Kolmantena tuo Apostolien tekojen kohta kehottaa: ”Huolehdi seurakunnasta”. Seurakunnassa täytyy olla hyvä henki. Työyhteisön täytyy olla toimiva. Yhteyksien ympäröivään yhteiskuntaan ja paikkakunnan muihin toimijoihin täytyy olla luontevia. Seurakunta ei ole erillinen saareke täällä Enontekiöllä. Lisäksi seurakunnan hallinto, joka kirkkoherraa myös työllistää, täytyy hoitaa asiallisesti ja johdonmukaisesti säädöksiä noudattaen. Monet näistä tehtävistä voi tiivistää sanaan johtaminen. Johtaminen eri puolissaan. Johtamiseen, joka on ihmisten johtamista. Asioiden johtamista. Valmentavaa ja rohkaisevaa johtamista.  Pastoraalista johtamista.

Toivon myös, että te Enontekiön seurakunta otatte Teemun ja hänen perheensä rakkaudella vastaan. Toivon että tuette Teemua hänen työssään seurakuntanne johtajana ja kannatte häntä, Essiä, Sisua sekä heidän läheisiään rukouksissa Jumalan eteen. Työtä on paljon, mutta työssä on mahdollista onnistua, kun joukkue pelaa yhteen.

Kaikkivaltias Jumala lupaa kuulla rukouksemme, kun vilpittömin mielin lähestymme häntä. Häneltä saamme avun ja voiman tuleviin vaiheisiin. Hän iloitsee myös tässä hetkessä kanssamme ja lupaa tulevaisuuden ja toivon. Jeesuksessa Kristuksessa olemme nähneet Jumalan kirkkauden säteilyn keskellämme. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Jeesus on lunastanut seurakuntansa kalliisti omakseen omalla verellään, niin kuin tuo Apostolien tekojen jae sanoo. Jeesuksen oppilaina ja seuraajina me olemme liitettyjä Jumalan rakkauden laajaan piiriin. Se leviää maailmassa lännestä itään ja pohjoisesta etelään, siellä missä etsimme Jumalan tahtoa ja kuuntelemme hänen hyvää ääntänsä.