Rukous ja hiljaisuus kirkkoherran työssä

Rakkaat kristityt, sisaret ja veljet. Olemme koolla tänään täällä Pellon kirkossa 6. sunnuntaina pääsiäisestä. Pyhän Hengen odotuksen sunnuntaina. Seurakunta odottaa Pyhän Hengen lahjaa, jonka Kristus on sille luvannut. Tämä pyhä viittaa siis jo helluntaihin, Pyhän Hengen vuodattamisen päivään.

Mutta tänään Pyhän Hengen odotuksen lisäksi juhlistamme Pellon seurakunnan uutta kirkkoherraa Alma-Helena Tuiskulaa, joka asetetaan tässä messussa virkaansa. Enää Pellon seurakunnan ei tarvitse odottaa omaa uutta, vakinaista kirkkoherraa. Sillä nyt Pellon seurakunta on saanut sellaisen. Olen tästä kovasti iloinen, ja uskon että koko seurakuntanne voi yhtyä tähän iloon.

Haluan myös kiittää rovasti Simo Rundgrenia sekä teitä Pellon seurakunnan luottamushenkilöitä, jotka olette luotsanneet Pellon seurakuntaa tässä välivaiheessa, kun Pellossa ei ole ollut vakinaista kirkkoherraa.

Hyvä Alma ja hyvät seurakuntalaiset, tahdon tervehtiä teitä tämän sunnuntain psalmin antifonin sanoin. Ne kuuluvat näin:

Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni. (Ps. 27: 7)

Alma, sinä olet motivoitunut kirkon palvelija. Sinulla on laajaa osaamista ja koulutusta. Olet toiminut myös monissa luottamustehtävissä moninaisen työkokemuksesi lisäksi. Sinulla on varmasti hyvä pohja kirkkoherran työhön pohjoisen seurakunnassa. Lisäksi olet vieläpä kotoisin Lapista, mikä varmasti voi helpottaa sopeutumista tänne pohjoiseen Tornionlaaksoon.

Kirkkoherran tehtävä pienehkössä seurakunnassa on laaja ja kokonaisvaltainen tehtävä. Siinä on paljon uutta omaksuttavaa jokaiselle, joka tehtävässä ensi kerran aloittaa.

Lukemani antifonin mukaisesti tahdon kuitenkin viitata myös kirkkoherran oman hengellisen elämän vaalimisen tärkeyteen. Kirkkoherra on hengellinen johtaja. Ja hänellä on omakin uskon suhteensa, omakin spiritualiteettinsa. Se tarvitsee elääkseen rukousta ja hiljaisuuttakin. Monen arkipäiväisen askareen ja tekemisen lomassa. Saman täytyy näkyä myös seurakunnan johtamisessa.

Seurakunnan johtaminen ei siis ole pelkkää hallinnointia tai manageerausta. Vaan kaikessa työssä tulisi olla tilaa hengittävyydelle, kaikessa tekemisessä tulisi pitää tilaa Pyhän Hengen inspiraatiolle. Se luo lopulta hengellistä yhteyttä seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välille.

Alma, saat johdettavaksesi Pellon seurakunnan, joka on identiteetiltään vahva pohjoisen seurakunta. Vahvuuksia on niin monia, ettei niitä voi luetella. Mainitsen kuitenkin diakonian ja aktiivisuuden Yhteisvastuukeräyksessä. Pellolla on ollut pitkään myös merkittäviä yhteyksiä kirkon maailmanlaajaan missioon ja lähetykseen.

Tahdon nyt kuitenkin kehottaa teitä, että ottakaa uusi kirkkoherranne Alma lämpimästi vastaan tähän seurakuntaan. Ja näinhän olette jo tehneetkin. Tukekaa Almaa hänen tehtävässään ja antakaa hänelle mahdollisuus onnistua työssään.

Kirkkoherran tehtävänä on mahdollistaa seurakunnan onnistuminen ja rakentaa yhteyttä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Mutta asia on myös toisinpäin. Myös luottamushenkilöt rakentavat seurakuntaa ja yhteyttä sen palkattuihin työntekijöihin. Toivon, että myös rukoilette Alman ja hänen läheistensä puolesta.

Ja Alma, toivon sinulle myös sopivaa armollisuutta tehtäväsi hoidossa. Huolehdi omasta palautumisestasi joskus rannattomalta tuntuvassa tehtävässäsi. Papilla ja kirkkoherrallakin on lupa jättää viran vaatimukset välillä kuvaannollisesti naulaan ja toteuttaa itseään myös joillakin toisilla tavoilla. Läheisten parissa, ystävien kesken, omien harrastusten äärellä.

Nämä kolme eri puolta tahdon Alma sinulle jättää viitoittamaan työtäsi: Uuden tehtävän omaksumisen – oman hengellisen elämän hoitamisen – sekä työn ja muun elämän tasapainosta huolehtimisen. Silloin sinulla on hyvät mahdollisuudet onnistua Pellon seurakunnan johtajan tehtävässäsi.