Tuntuma ratkaisee

Hyvä Marjukka ja hyvät juhlaseminaarin osallistujat,

Marjukka, haluan onnitella sinua merkkipäivän johdosta, ja toivottaa sinulle kaikkea hyvää ja Jumalan siunausta.

Muistan, kun ensimmäisen kerran tapasimme. Se tapahtui pian sen jälkeen, kun tulin piispaksi tänne Ouluun vajaa 10 vuotta sitten. Sinä olit muistaakseni maakuntaliitossa töissä sote-selvittäjänä ja käymässä läpi kuntien yhteistyön mahdollisuuksia maakunnallisella pohjalta. Niin kun tiedämme, niin olihan siinä sotessa selvitettävää. Se oli iso haaste, joka ei vielä siinä vaiheessa mennyt maaliin asti.  Myöhemmin sitten kuitenkin. Sen jälkeen olemme tavanneet monta kertaa ja monissa yhteyksissä ja on ollut aina ilo tavata sinua ja tehdä yhteistyötä kanssasi. Olemme tavanneet Iissä ja monissa eri asiayhteyksissä. Olen aina iloinnut siitä idearikkaudesta, joka sinulla on, ja kehittäjän mielestä. Aivan erityisesti olen huomannut, että sinulla on hyviä kysymyksiä. Kysymykset vievät yhteisöjä eteenpäin yhtä paljon kuin vastauksetkin.  On ollut aina ilo tehdä yhteistyötä kanssasi. Mielessäni lämpiminä muistan kohtaamiset mm.  Iin kunnan 650-vuotisjuhlassa ja piispantarkastuksen yhteydessä. Siksi on iloinen, kun pyysit lähettämään tervehdystä tähän juhlaseminaariin.

Tämän juhlaseminaarin teemaksi on valittu Tuntuma ratkaisee ja näkökulmia johtamiseen.  En tiedä mitä alun perin noihin sanoihin Tuntumaa ratkaisee on haluttu sisällyttää, mutta ne lähtivät elämään minun mielessäni omaa elämäänsä. Pari näkökulmaa haluan nostaa esiin.

Ensinnäkin tuntumassa on tärkeätä, että johdetaan tiedolla. Eli että ei ole vain fiilispohjaista johtamista, vaan vahvasti tietopohjaista. Sen tueksi tarvitaan tutkimusta, siihen tarvitaan tilastoja. Tarvitsemme tietoa. Se ei kuitenkaan mielestäni yksin riitä, vaan tarvitaan myöskin intuitiota ja myös rohkeutta ainakin tiettyyn rajaan asti luottaa intuitioon. Itse olen toiminut eri johtamistehtävissä yli 20 vuotta ja tämän kokemuksen pohjalta ajattelen, että tiedolla johtaminen on tärkeää.

Johtajalle myös itsetuntemus on hyvin tärkeää. Itsetuntemus kehittyy vähitellen työn kautta, oppimalla ja havainnoimalla omia toimintatapoja ja reagointitapoja. Joskus myöskin joudumme oppimaan joistakin tavoista pois. Kokemuksen tuoma itsetuntemuksen lisääntyminen on tärkeää johtamisessa.  Siinä me emme ole koskaan valmiita.

Kolmas pointti sitten tuon tiedolla johtamisen ja itsensä tuntemisen lisäksi on johtajuuspuhe. Johtaja johtaa paljon puheellaan. On tosi tärkeää, että johtaja kykenee sanoittamaan sitä visiota, mikä hänen johtamallaan yhteisöllä on, ja kuvailemaan sanoilla sitä päämäärää ja tavoitetta, mitä kohti ollaan menossa. On myös tärkeää, että johtaja ei luota omaan intuitioon niin paljon, ettei kykene tarkistamaan suuntaa tosiasioiden niin vaatiessa. Välillä on tarpeen uudelleen arvioida tavoitteita ja viedä myös työtovereita ja tiimiä yhteisen arvioinnin prosessiin. Joustavuus on siis myös tärkeää.

Kun nyt tämä Tuntuma ratkaisee on teemana, niin tällaisia ihan nopeita raapaisuja minulla tuli tämän oman johtajapolkuni varrelta mieleen tuosta teemasta. Tämä on varmasti iso ja syvällinen, hyvä teema. Toivon, että te asiantuntijat siellä sitä valotatte eri näkökulmista.

Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni sanoakseni muutaman sanan kunnan ja seurakunnan välisestä yhteistyöstä. Tiedän, että Marjukka sinä olet tämän yhteistyön tukija ja edistäjä. Huomasin siellä Iin piispan tarkastuksessa ja Iin 650-vuotisjuhlissa sinun kokevan, että seurakunta ja kunta ovat läheisiä yhteistyökumppaneita. Ja toki historiallisestikin kunta ja seurakunta ovatkin vasta 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eriytyneet toisistaan. Me kuitenkin edelleen palvelemme hyvin pitkälti samoja ihmisiä, on yhteinen tehtävämme toimia sen eteen, että ihmisten olisi hyvä elää. Minulla on vahvasti muistot mielessä Iin 650-vuotisjuhlasta ja siitä tunteesta, miten upeaa on, että on näin juureva kunta. Yhteiset juuret ja yhteinen kulttuuriperintö tulivat hyvin esille.

Ennen tätä tehtävääni toimin kirkkohallituksen kansliapäällikkönä ja silloin järjestimme silloisen kuntaministeri Anu Vehviläisen kanssa seminaarin seurakunnan ja kunnan yhteistyöstä. Anu tuolloin sanoi, kun sotea silloin vasta suunniteltiin, että jos sotepalvelut siirtyvät laajemmille hartioille, niin kunnan tehtävä muuttuu – hän näki tuossa tilanteessa kunnan tehtävänä yhä enemmän mm. kunnan elinvoimasta huolehtimisen ja kunnan alueen eri toimijoiden yhteen kokoamisen. Iissä tämä toteutuu todella hyvin. Toivon, että Marjukka jatkat tätä. Ajattelen, että nyt kun sote-tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointialueille, niin on yhä tärkeämpää se, että kunta kutsuu kokoon eri toimijoita, kuten seurakunnan edustajia ja alueella toimivia järjestöjä, jotka yhdessä työskentelevät alueen ihmisten hyväksi. Iissä yhteistyö toteutuu mallikelpoisesti ja haluan itsekin osaltani kunnan ja seurakunnan välistä yhteistyötä olla edistämässä. Täällä pohjoisessa on siihen hyvät edellytykset.

Hyvä Marjukka ja hyvät seminaarin osanottajat, näillä sanoilla halusin lähettää tervehdykseni teille sinne seminaariin. Olisin mielelläni ollut paikan päällä mutta olen nyt tällä hetkellä Kälviän seurakunnassa lähellä Kokkolaa piispantarkastuksessa eli omaa perustehtävääni hoitamassa. Mielelläni olisin ollut mukana mutta kyllä se näinkin onnistuu etäyhteyksin. Toivotan teille kaikkea hyvää ja sinulle Marjukka toivon monia monia armorikkaita vuosia. Siunausta elämääsi, joka sisältää monia asioita – kuntajohtamista, hevosurheilua ja hevostuomarointia, melontaa ja mitä kaikkea sinä laaja-alainen ihminen teetkään. Haluan kaikkeen siihen toivottaa hyvän Jumalan siunausta.

Kiitos mahdollisuudesta lähettää tämä tervehdys.