Piispa Jukka Keskitalon puhe Oulunsalon seurakuntasalin käyttöön siunaamisessa 18.9.2026

Joh. 8:12

Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: »Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.»

 

Hyvät oulunsalolaiset ja hyvät juhlavieraat. Vietämme yhdessä tätä Oulunsalon uuden seurakuntasalin käyttöön ottamisen juhlaa. Teemme sen sanaa kuullen ja rukoillen. Sen jälkeen Kiitän elämästä -konsertissa hengellisestä musiikista nauttien.

Kiitämme tänään tässä tilanteessa myös Oulunsalon seurakunnan uudesta seurakuntasalista. Tämä sali mahdollistaa entistä suurempien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisen. Perhejuhlista muistotilaisuuksiin ja seurakunnan tapahtumia lasten ja nuorten tapahtumista ikäihmisten kokoontumisiin. Tämä on todella kiitosaihe. Pitkään tämän tilan tarpeesta ehdittiin puhua, ja nyt kesästä asti tämä tila on palvellut Oulunsalon seurakuntalaisia.

Tutussa Johanneksen evankeliumin kohdassa Jeesus todistaa tehtävästään. Hän siis sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”

Valoon meillä kaikilla pohjoisen ihmisillä on varmasti hyvin henkilökohtainenkin suhde. Keskikesän lähes loputtomaan valoon. Sydäntalven kaamokseen. Ja valon ja pimeyden nopeaan vaihteluun täällä pohjoisen vuoden kierrossa. Valo on konkreettisestikin se asia, joka herättää luonnon eloon. Kasvit tarvitsevat tuota valoa synnyttääkseen uutta elämää. Ilman valoa emme myöskään näe eteemme, ihan konkreettisestikin ymmärrettynä.

Raamattu puhuu paljon valosta. Jeesus viittaa itseensä maailman valona. Psalmien kirjan psalmissa 119 sanotaan lisäksi: Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. (Ps. 119:5) Jumalan sana on lamppu askeleissamme ja valo matkallamme. Näin myös Jumalan sana kantaa valoa mukanaan. Kun kokoonnumme sitä yhdessä kuulemaan. Vaikkapa tähän saliin.

Niin, apropos. Olemme siis tässä uudessa Oulunsalon seurakunnan seurakuntasalissa. Tämän salin nimestähän on ollut käynnissä nimikilpailu. Ja kilpailun seurauksena nimi on nyt sitten päätetty julkistaa. Ehkä joku on jo saattanut arvata, puheeni teemasta, mihin tämän salin nimi liittyy. Oulunsalon seurakunnan seurakuntasalin nimeksi on päätetty: Valon sali.

Uskon, että tämä nimi on hyvin sopiva tälle salille. Tämä sali on paikka, jossa kuullaan ja julistetaan evankeliumi. Tämä on paikka, jossa voimme tulla Jumalan koskettamiksi monissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa ja perhejuhlissa. Nimi viittaa myös salin tässä nurkassa olevaan lasiteokseen, joka heijastaa värikästä valoa tänne saliin puolen päivän aikoihin. Valon sali on myös tämän salin arkkitehdin valinta nimeksi.

Valon sali viittaa myös seurakunnan tehtävään olla Kristus-valon kantajia tässä maailmassa. Tähän tehtävään meidät jokainen on kutsuttu, oikeastaan jo ihan kastehetkestämme alkaen. Missä yhteydessä myös luetaan nämä Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumista: »Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.» Siitä lähtien meidätkin kutsutaan kantamaan tuota valoa. Ei itsessämme, vaan Kristus-valoa heijastaen, omassa ”saviastiassamme”, kuten Paavali ihmistä kuvaa (2. Kor.).

Sanoopa Jeesus siitä huolimatta evankeliumeissa myös, että te olette maailman valo (Matt. 5). Ei meistä kukaan varmasti omassa voimassaan. Mutta Kristuksen seurakuntana, sitä valoa meidät on lähetetty jakamaan. Oulunsalon seurakunnassa tämä Sali saa olla sellainen paikka, jossa tuota valoa jaetaan. Ja josta se saa säteillä meidän elämäämme.

Tällaista tehtävää varten olemme nyt siunaamassa käyttöön tätä Oulunsalon uutta seurakuntasalia.