Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalon avauspuhe Tornion Rajalla-seminaarissa Barentsin alueen (kirkollisen) yhteistyön tulevaisuuden näkymistä 14.9.2022 / Biskop Jukka Keskitalos öppningstal vid På gränsen -seminarium om det framtida (kyrkliga) samarbetet i Barentsregionen 14.9.2022 i Torneå stadshus

Hyvät Rajalla-seminaarin osanottajat,

Tämä seminaari on järjestetty Barentsin alueen muuttuneen yhteistyötilanteen johdosta. Niin kuin tiedämme, Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittaman sodan seurauksena Barentsin alueen yhteistyö on nyt muutoksessa. Muutos koskee niin valtioita kuin kirkkojakin. Suomen luterilainen kirkko jäädytti suhteensa Venäjän ortodoksiseen kirkkoon maaliskuun alussa.

Näissä olosuhteissa ei ole ollut mahdollista jatkaa myöskään Barentsin kirkkojen neuvoston (SKKB) toimintaa ja yhteyksiä aiemmassa muodossa. Kuitenkin pohjoismaiset kirkot jatkavat yhteistyötä edelleen neuvoston painopistealueiden mukaisesti: kasvatuksen, ympäristökysymysten, diakonian, alkuperäiskansojen ja tutkimuksen parissa pohjoiskalotin alueella.

Lisäksi luterilaisten kirkkojen normaaliin tapaan jatkuvia yhteistyön muotoja Pohjoiskalotin alueella ovat pohjoispohjoismaiset pappeinkokoukset, piispojen väliset yhteistapaamiset sekä hiippakuntien kahdenväliset kanssakäymiset.

Kirkot ja hiippakunnat Pohjoiskalotin alueella haluavat pitää yhteyttä ja jatkaa vuoropuhelua toistensa kanssa. Juuri tästä on kyse tässäkin seminaarissa. Yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen ovat seminaarin ytimessä. Yhteistyölle täytyy löytää uusia muotoja.

Meillä on paljon yhteisiä teemoja. Meitä yhdistää hauras arktinen luonto, saamen kansaa ja saamelaisaluetta koskevat kysymykset, varautuminen ilmastonmuutokseen täällä Pohjolassa sekä varmasti myös kysymykset yhteiskunnallisista muutoksista Pohjoiskalotissa liittyen esimerkiksi energiakysymyksiin ja alueen teollisiin investointeihin.

On hyvin valitettavaa, että Venäjän ortodoksinen kirkko on myötäillyt Venäjän aggressiivista ulkopolitiikkaa. Käytännössä Venäjän ortodoksinen kirkko tukee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa johtajansa patriarkka Kirillin lausunnoilla ja toiminnalla.

Barentsin alueen yhteistyötä koskettavat erityisesti myös Murmanskin metropoliitta Mitrofanin jyrkät kannanotot, joissa on tuettu Venäjän hyökkäyssotaa. Nämä koemme niin ikään valitettavina ja yllättävinä. Aiemmin sujuvasti toiminut yhteistyö on osoittautunut nyt mahdottomaksi.

Venäjän ortodoksisen kirkon toiminta sodan puolesta on epäkristillistä. Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) on todennut julkilausumassaan kesäkuussa, että ”sota ei ole sovitettavissa yhteen Jumalan olemuksen ja tahdon kanssa, ja se on vastoin perustavanlaatuisia kristillisiä ja ekumeenisia periaatteitamme” (Kirkkojen maailmanneuvoston julkilausuma sodasta Ukrainassa 18.6.2022).

Toivomme kuitenkin samalla, että vielä tulee aika, jolloin voimme tehdä yhteistyötä Barentsin alueella myös Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Tämä edellyttäisi kuitenkin Venäjän hyökkäyssodan loppua ja kirkon uudelleen asennoitumista.

Kutsujina tässä seminaarissa ovat Suomen Barentsin ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén sekä minä Oulun hiippakunnan ja Suomen kirkon edustajana. Tämä seminaari liittyy Suomen puheenjohtajuuskauteen Barentsin euroarktisessa neuvostossa (2021–2023). Toisaalta tämä seminaari on jatkoa pohjoispohjoismaiselle kirkkojen yhteistyölle.

Seminaarissa on paikalla alustamassa ja keskustelemassa kirkkojen edustajien lisäksi monia keskeisiä Barents-yhteistyön toimijoita ja tutkijoita: suurlähettiläs Jari Vilénin lisäksi kulttuuriministeri Petri Honkonen, ympäristövastuun työelämäprofessori ja entinen Lapin läänin maaherra Hannele Pokka, historian ja koulutuksen professori emeritus Lars Elenius Luulajan ja Uumajan yliopistoista sekä systemaattisen teologian yliopistotutkija Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta. Kommenttipuheenvuorot käyttävät Norjan Nord-Hålogalandin piispa Olav Øygard sekä Oulun ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta Elia. Tornion kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Ponkala.

Olen kiitollinen siitä, että te olette tulleet mukaan puhujiksi tähän Rajalla-seminaariin, ja kiitos myös teille kaikille osallistujille, että olette saapuneet paikalle. Tässä tilanteessa on tarpeellista, että vaihdamme ajatuksia ja näkemyksiä yhteisesti. Toivon, että tämä seminaari tarjoaa näille keskusteluille tilan. On hienoa, että aihe on herättänyt kiinnostusta yli rajojen.

***

Bästa deltagare i Rajalla-seminariet,

Detta seminarium har anordnats på grund av den förändrade samarbetssituationen i Barentsregionen. Som vi vet, till följd av kriget som Ryssland startade i Ukraina i februari, förändras nu samarbetet i Barentsregionen. Förändringen påverkar både stater och kyrkor. Lutherska kyrkan i Finland frös sin relation till den rysk-ortodoxa kyrkan i början av mars.

Under dessa förutsättningar har det inte varit möjligt att fortsätta (SKKB) verksamhet under Samarbetsråd för Kristna Kyrkor i Barentsregionen (SKKB) och förbindelser i dess tidigare form. De nordiska kyrkorna kommer dock att fortsätta att samarbeta i enlighet med rådets prioriteringar: utbildning, miljö, diakoni, ursprungsbefolkningar och forskning i Nordkalotten.

Dessutom, vilket är normalt för de lutherska kyrkorna, omfattar de pågående samarbetsformerna i Nordkalottenområdet bland annat nordiska prästmöten, gemensamma möten mellan biskopar och bilaterala kontakter mellan stift.

Kyrkor och stift i Nordkalotten området, vill hålla kontakten och fortsätta dialogen med varandra. Det är precis vad det här seminariet handlar om. Fortsättning och utveckling av samarbetet är kärnan i seminariet. Nya samarbetsformer måste hittas.

Vi har många gemensamma teman. Vi förenas av den ömtåliga arktiska naturen, frågor som rör det samiska folket och Sápmi, klimatförändringen här i Norden och naturligtvis också frågor om social förändring i Nordkalotten, till exempel i samband med energifrågor och industriella investeringar i regionen.

Det är mycket olyckligt, att den rysk-ortodoxa kyrkan har följt Rysslands aggressiva utrikespolitik. I praktiken stöder den rysk-ortodoxa kyrkan Rysslands aggressionskrig i Ukraina genom uttalanden och handlingar från dess ledare, patriark Kirill.

Samarbetet i Barentsregionen påverkas också särskilt av metropoliten Mitrofan av Murmansk starka ställningstagande där han har stött Rysslands anfallskrig. Vi finner också dessa olyckliga och överraskande. Samarbetet, som tidigare fungerade smidigt, har nu visat sig vara omöjligt.

Den rysk-ortodoxa kyrkans stöd för kriget är okristligt. Kyrkornas Världsråd (KVR) konstaterade i ett uttalande i juni att ”krig är oförenligt med Guds natur och vilja och strider mot våra grundläggande kristna och ekumeniska principer” (Uttalande från Kyrkornas Världsråd om kriget i Ukraina den 18 juni 2022).

Samtidigt hoppas vi dock, att det kommer en tid, då vi också kan samarbeta med den rysk-ortodoxa kyrkan i Barentsregionen. Detta skulle dock kräva ett slut på Rysslands anfallskrig och en ompositionering av kyrkan.

Inbjudare till detta seminarium är Finlands ambassadör för Barentsregionen och EU:s nordliga dimension, Jari Vilén, och jag själv som representant för Uleåborgs stift och finska lutherska kyrkan. Seminariet är kopplat till det finska ordförandeskapet för Barents euroarktiska råd (2021–2023). Å andra sidan är detta seminarium en fortsättning på det nordiska samarbetet mellan kyrkor.

Förutom representanterna för kyrkorna kommer många  centrala aktörer och forskare inom Barentssamarbetet att närvara vid seminariet för att inleda och diskutera: ambassadör Jari Vilén, vetenskaps- och kulturminister Petri Honkonen, professor i miljöansvar och f.d. landshövding i Lappland Hannele Pokka, professor i historia och utbildning emeritus Lars Elenius från universiteten i Luleå och Umeå, samt universitetsforskaren i systematiska teologi Heta Hurskainen från Östra Finlands universitet. Kommentärer ges av Olav Øygard, biskop av Nord-Hålogaland stift i Norge, och metropolit Elia från det ortodoxa stiftet Uleåborg. Hälsning från Torneå stad förs av stadsfullmäktiges ordförande Markku Ponkala.

Jag är tacksam, för att ni har kommit för att vara talare vid detta Rajalla-seminarium, och jag tackar också alla er deltagare för att ni kommit. I den här situationen är det nödvändigt att vi reflekterar tillsammans. Jag hoppas att detta seminarium ger utrymme för dessa diskussioner. Det är bra att ämnet har väckt intresse över gränserna.